Sekä dendit että songhait ovat alkujaan 700-luvun Zan kuningaskunnasta. Za-dynastia päättyi 1500-luvulla, kun Marokon sulttaani valloitti alueen ja toi tullessaan islamin uskonnon.

Kuinka dendit elävät?

Dendien talot ovat pyöreäpohjaisia ja tehty savitiilistä ja olkikattoisia. Nykyään varsin monet talot ovat peltikattoisia. Niger joen laaksossa olevien kylien ympärillä ovat riisipellot ja perheiden puutarhat. Viljelykasveina ovat pitkäpapu, maapähkinä ja maniokki. Hirssiä viljellään sadekautena kesäkuusta syyskuuhun. Maanviljely on miesten tehtävänä ja se on hyvin arvostettua. Naisten vastuulla on sitten ns. puutarha, jossa kasvatetaan mangoa, guavasia, sitruspuita, papaijaa, taatelipalmua ja banaania kuivana kautena. Samoin porkkana, tomaatti, pippurit, kaali ja erilaiset kesäkurpitsat kasvat naisten puutarhoissa. Puutarhan hoitoon osallistuvat myös kaikki perheenjäsenet. Perheillä on myös karjaa.

Kyläyhteisö on patrilineaarinen eli jokaisella miehellä on yhteinen miespuolinen esi-isä. Perheen vanhin poika on pakotettu naimaan setänsä tyttären. Mies avioituu yleensä hieman alle 30-vuotiaana ja tyttö on avioliittoiässä tultuaan teini-ikäiseksi. Kaikki lapset kuuluvat isälle, vaikka avioliitto päättyisi eroon. Vaikka islam hyväksyy useita vaimoja, dendit ovat yleensä yksiavioisia - lähinnä taloudellisista syistä. Jos miehellä on useampi vaimo, jokaisella vaimolla on oma talonsa laajennetun perheen yhteisössä.

Mihin dendit uskovat?

Dendit ovat muslimeja. Vaikka islam on tuonut uusia elementtejä dedien elämään, silti vanhat tavat ja uskomukset ovat myös käytössä. Jokaisessa kaupungissa on moskeija tai ainakin perjantaimoskeija. Joissakin yhteisöissä on oma imaami, joka opettaa islamilaista filosofiaa. Taikuus, noituus, esi-isien palvonta ja poppamiehet ovat kuitenkin edelleen tärkeä osa dendien elämää.