Foodot ovat lähtöisin Ghanasta. He muuttivat Beninin Semeren alueelle ja ovat asuneet siellä ainakin 300 vuotta. 1700-luvulla he liittoutuivat tem-kansan kanssa. Vuosisatojen aikana alueelle on siirtynyt muitakin kansoja, jotka ovat sulautuneet foodoihin. Kaikkia heitä kutsutaankin nykyään nimellä foodo.

Foodojen asuinalue käsittää ruohostomaata kivikkoineen ja pienine kukkuloineen. Lämpötila on kautta vuoden lämmin. Apinat, villit siat, leopardit ja kafferipuhvelit ovat yleisiä villieläimiä.

Kuinka foodot elävät ?

Foodot ovat pääsääntöisesti maanviljelijöitä. Viljelykasveina ovat jamssi, hirssi, durra, maissi ja maapähkinä. Karjana heillä ovat vuohet, lampaat ja kanat. Karjaa pidetään lihan, maidon, munien ja villan vuoksi. Samoin tietyt kotieläimet ovat tärkeä osa uskonnollisissa menoissa. Maatalouden lisäksi foodot ovat myös kauppiaita. Samoin monet heistä toimivat hallituksen virkamiehinä, opettajina ja kauppiaina.

Foodokylät ovat tiiviisti rakennettuja. Kylän päälliköt jakavat oikeutta. Jos kyläläinen katsoo tulleensa väärinymmärretyksi, hän voi kääntyä asiassaan poliisin puoleen.

Foodojen avioliitot ovat yleensä perheiden järjestämiä. Aviopuoliso haetaan oman klaanin ulkopuolelta. Mies avioituu yli 20 vuotiaana ja tyttö jo teini-iässä. Miehellä voi islamin mukaan olla korkeintaan neljä vaimoa.

Foodot ovat ystävällistä kansaa ja ylpeitä omista perinteistään. He vaalivat oman kielensä olemassaoloa, eivätkä halua sen sekoittuvan naapureiden kieliin. Omalla kielellä olevaa painettua kirjallisuutta tarvitaan lisää, jotta luku- ja kirjoitustaito lisääntyisi. Samoin suurta tarvetta on nuorisotaloille, jotta nuoret saataisiin pois kaduilta.

Mihin foodot uskovat ?

Foodot ovat sunnimuslimeja. Tästä huolimatta tiettyjä vanhoja uskomuksia ja uskonnollisia perinteitä esiintyy.