|
Swla-Gbet asuvat
rannikkoalueella. Heidän elämäntapansa on paljolti samanlaista kuin
monien naapuriheimojen. Kuitenkin lähes kaikki ovat saaneet vaikutteita
aikaisemmin alueella asuneelta suurelta mande-kansalta. He puhuvat
swla-gbe kieltä, joka kuuluu Niger-Kongo kieliperheen Kwa-haaraan.
Kuinka swla-gbet elävät?
Kuten useimmat kansat
Beninissä niin myös swla-gbet ovat maanviljelijöitä. Viljelykasveina
ovat hirssi,
durra ja
fonio (durran kaltainen viljakasvi). Olosuhteista
riippuen myös melonia, sipuleita,
banaania, kurkkua, munakoisoa, riisiä,
taaroa,
jamssia, tupakkaa ja tomaattia kasvatetaan. Maataloustyökaluna on
ainoastaan kuokka. Vuoroviljelyä harjoitetaan ja joskus maa jätetään
myös kesannolle.
Metsästys, kalastus ja
keräily ovat tärkeitä perheiden toimentulon lisänä. Samoin karja -
kyttyrätön ja lyhytsarvinen - näyttelee tärkeää osaa heidän elämässään.
Nautakarjaa pidetään vuotien ja lannan (lannoitteena) vuoksi. Maitoa he
ylen harvoin juovat. Nautakarjaa käytetään myös uskonnollisissa
seremonioissa ja tietysti morsiomaksuna. Perheillä on usein lampaita,
vuohia, koiria ja kanoja.
Työt on jaettu miesten ja
naisten töihin. Miehet hoitavat metsästyksen, karjan ja maanviljelyn.
Naiset vastaavat kotitöistä, kaupankäynnistä paikallisilla markkinoilla
ja auttavat miehiä myös peltotöissä.
Avioliitot on yleensä
perheiden päämiesten järjestämiä. Moniavioisuus on käytäntö ja miehellä
voi olla korkeintaan neljä vaimoa. Ensimmäinen vaimo on päällikkövaimo.
Jokaisella vaimolla on oma talonsa ja mies jakaa tasapuolisesti aikansa
vaimojen kesken.
Mihin swla-gbet
uskovat?
Swla-Gbet uskovat, että
jokaisella ihmisellä on "sisäinen" voima, joka määrittä hänen
kohtalonsa. Kuoleman jälkeen "sielu" siirtyy joko taivaaseen muiden
henkien joukkoon tai se uudelleen syntyy. Heillä on monia jumalia. |