Benin jakautuu neljään selvään
"maisemalliseen" osaan:
1. Rantavallialue
Beninin rannikkoa reunustaa maksimissaan n. 15 km levyinen
rantavallialue, jonka vain muutama joki katkaisee. Tätä vallia pitkin kulkee
tärkeä valtatie Ghanan Accrasta Nigerin Lagosiin. Rantavallialueella
sijaitsevat maan kaksi tärkeintä kaupunkia - pääkaupunki Porto-Novo ja maan
suurin talouskeskus Cotonou.
2. Laguunivyöhyke
Rantavallialuetta seuraa sitten laguunivyöhyke, jonka rantajärvet
maatuvat vähitellen pohjoisesta käsin. Maan suurin joki - Ouéme 450 km -
leviää täällä suureksi Lac Nokouén laguuniksi. Toinen suurin tänne laskeva
joki on Togon puolelta virtaava Mono.
Asutus tällä alueella on hajallaan olevat paalukylät. Asukkaat harjoittavat
täällä suurisuuntaista kalastusta. Samoin maatuvat maa-alueet soveltuvat
hyvin mm. maissin, taron ja vihannesten viljelyyn. Aleen pohjoisosien
jokitasangot soveltuvat riisin viljelyyn säännöllisten tulvien ansiosta.
3. Kukkulamaa
Seuraava osa edettäessä kohti pohjoista on kukkulamaa, joka kohoaa 100 -
200 metriä meren pinnasta. Suurinta osaa tätä aluetta peittää savinen
hiekkakerros. Tämä punaruskea maaperä on luonnollisen lannoituksen avulla
hyvää maanviljelyaluetta.
4. Ylänköalue
Keski- ja Pohjois-Beninin kiteisten kivilajien muodostamaa ylänköä
halkovat lukuisat yksittäiset vuoret ja massiivit.
Suurinta osaa Beniniä peittää
kosteasavanni, jossa kasvaa ryöstöviljelyn seurauksena pienikasvuista
kasvillisuutta. Etelässä kasvaa tärkeät ja huolella suojellut puut:
öljypalmu (Elaeis guineensis), voipuu (Butyrospermum parkii)
ja kapokki (Bombax-lajit). Muualla valtakasveina ovat jopa 3 metriset
heinät: norsuheinä (Pennisetum purpureum) ja Androgon-lajit.
Nigerin tasangon kuivasavannilla kasvaa varpu- ja pensaskasvillisuutta sekä
apinanleipäpuu. Metsiä ja pensastoa on maan pinta-alasta noin 19%.
Beninin elämistö käsittää
erittäin suuren vesilintukannan. Pohjoisessa laiduntaa joitakin
antilooppilajeja, jotka ovat sitten vuoriston leijonien, leopardien,
täplähyeenojen, servaalien ja sakaalien ravintona. Maan keskiosassa elää
pieniä kafferipuhveli- ja norsulaumoja.
|