www.afrikkanet.fi

Guinea-Bissau: Landoma - Landuma
Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.

   
     

 


Photo source: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.

 
 
Noin 16.000 ?  landomaa asuu pääasiassa pienissä 50 - 400 henkeä käsittävissä kylissä. He ovat levittäytyneet etupäässä Lounais-Guinean savannialueelle.

Kuinka landomat elävät?


Melkein kaikki landomat saavat toimeentulonsa maanviljelyksestä. He käyttävät varsin yksinkertaisia työkaluja ja peltoa raivataan kaatamalla puut ja pensaat ja sitten kasvillisuus poltetaan. Varsin ohut maakerros on viljelyn kannalta lähes loppuun kulutettua. Landomat kasvattavat riisiä, hirssiä, maissia ja maapähkinää. Perheiden puutarhoissa kasvaa maniokki, bataatti, banaani, pippurit, tomaatit ja muut vihanneskasvit. Hedelmäpuista löytyvät mango, appelsiini ja cashew-pähkinä. Luonnosta kerätään mm. palmun pähkinöitä (öljyn vuoksi) ja muita hedelmiä ja marjoja.

Landumat elävät paljolti kädestä-suuhun menetelmällä. Käteisvaroja hyödykkeiden ostamiseen on vähän tai ei ollenkaan. Viljasato on usein syöty ennen kuin seuraavaa voidaan korjata. Tästä johtuen he joutuvat lainaamaan rahaa tulevaa satoa vastaan ja kun sitten uusi sato on korjattu, se menee usein lähes kokonaan velan maksuun. Ladomat elävät tässä ikuisessa oravanpyörässä.

Päivittäinen ateria muodostuu viljasta keitettyyn "puuroon", jota nautitaan palmuöljy-kastikkeen kanssa. Tosin kalastus ja metsästys tuovat lisänsä ruokavalioon ja tyydyttävät proteiinin tarpeen. Kanoja, lampaita ja vuohia kasvatetaan, mutta niitä käytetään ravintona vain juhlatilaisuuksissa.

Mihin ladomat uskovat?

Ladomat ovat muslimeja. Jokaisessa kylässä on oma moskeijansa tai paikka rukoiluun. Monissa kylissä on oma Koraanin opettaja, joka opetetaan myös arabian kieltä. Iltaisin oppilaat istuvat nuotion ympärillä ja kuuntelevat arabian kielen opetusta. Käytössä on puinen taulu, johon opettavat sanat kirjoitetaan. Useat ladomat osaavat lukea kirjoitettua tekstiä, mutta vain harva ymmärtää sen, mitä teksti tarkoittaa.
 

   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi