Satoja vuosia sitten wolofit valloittivat monia heimoja Senegalin luoteisosassa. 1300-luvulla alueelle kasvoi laaja valtakunta. 1500-luvulla tämä valtakunta pirstoutui useaksi kuningaskunnaksi.

Ranskalaiset tunkeutuivat Senegaliin 1800-luvulla tehden siitä Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaan. Samaan aikaan Englantilaiset valloittivat Gambian. Senegalin wolofit saivat Ranskan kansallisuuden ja tänään monilla wolofeilla on kotinsa Ranskassa.

Kuinka wolofit elävät ?

Wolofit jakautuvat kolmeen sosiaaliseen luokka: vapaana syntyneet, orjuuteen syntyneet ja käsityöläiset. Vapaana syntyneiden luokka käsittää ihmiset "aatelistosta" maanomistajiin (maanviljelijät). Orjaluokan muodostavat orjien jälkeläiset. He syntyvät orjiksi ja heidän on palveltava vanhempiensa isäntiä. Käsityöläiset muodostavat oman ala-luokkansa. Tähän kuuluvat sepät, nahkurit ja musisoijat. Seka-avioliitot luokkien välillä on hyvin harvinaista.

Wolofit, etenkin naiset, ovat silmiinpistävän kauniita. He pukeutuvat muodinmukaisesti ja heillä on viimeistellyt kampaukset. Tosiasiassa he ovat usein muodinnäyttäjiä muille.

Vaikka monet wolofit ovat asettuneet kaupunkeihin toimien kauppiaina, opettajina tai valtion virkamiehinä, useimmat kuitenkin asuvat yhä maaseudulla maanviljelijöinä. Tärkein viljelykasvi on maapähkinä, joita sitten myydään säkeittäin kiertäville kauppiaille. Näin saaduilla tuloilla perheet hankkivat uusia vaatteita, kotitaloustavaroita, huopia ja tupakkaa. Perheen kasvimaassa kasvatetaan okraa, pippureita, papuja ja tomaatteja. Jokapäiväiseen ateriaan kuuluu durra ja hirssi. Aamuisin syödään puuroa ja ilta-ateria on sitten ruokaisampi.

Tyypillinen Wolof-kylä muodostuu useista taloryhmistä, jotka on sijoittuneet kylän aukion ympärille. Kylä käsittää useita satoja ihmisiä. Julkiset tilaisuudet pidetään aukiolla. Moskeija on rakennettu aina aukion itäiselle sivulle.

Mihin wolofit uskovat ?

Wolofit ovat muslimeja.