|
www.afrikkanet.fi
Guinea-Bissau: Malinke |
||||||
|
Guinea-Bissaussa asuu arviolta 44.000 malinkea. Malinket puhuvat maninka-kieltä, joka on yksi mandingin kielistä. Osa näistä kielistä on vain puhuttua kieltä ja heidän suullinen perimätietonsa on yksi maailman rikkaimmista. Monet mandig-kielten suulliset kertojat pystyvät viemään kuulijansa kauas heidän juurilleen aina Malin mahtivaltioon saakka. Tämän valtion loivat useat malinke-klaanit 1000-luvulla. Mali oli mahtavimmillaan 1200-luvulla "Leijona-kuninkaan" Sundiatan aikana. Malinke yhteisö jakautuu kolmeen selvään luokkaan: vapaana-syntyneet, käsityöläiset ja orjat. Vapaana-syntyneitten ryhmä on kirjavin.
Kuinka malinket elävät ? Useimmat malinkeista on maanviljelijöitä. He kuokkivat maata eivätkä käytä kastelua eivätkä lannoitteita. Riisi, hirssi, durra ja maapähkinä ovat yleisesti viljeltyjä. Vaikka he saavat lähes kaiken pelloiltaan, niin osa hankitaan ostamalla ja metsästä keräilemällä. Viljan kasvukautena elämä keskittyy pelloille. Muina aikoina miehet kuluttavat aikaansa osa-aikaisina kauppamiehinä. Näin saadaan perheelle lisätuloa. Osa perheistä pitää karjaa: vuohia, lampaita, mehiläisiä, siipikarjaa ja koiria. Nautakarjaa pidetään vain muutamissa perheissä. Sillä edistetään omaa statusta. Nautakarjaa käytetään uhrilahjoina tai morsiomaksuna. Malinke-yhteisö on isän puolelta periytyvä (patrilineaarinen) ja pienin "yksikkö" on perhe. Vanhin mies on yhteisön johtaja. Yhteisön erottaa toisista sen käyttämien symbolisten merkkien, eläinten tai kasvien perusteella. Malinke-kylät muodostuvat klaaneista eli suvuista, joilla kaikilla on sama nimi. Jokainen kylä on aidattu muurilla/vallilla. Talot ovat joko pyöreäpohjaisia tai suorakaiteen muotoisia. Ne on tehty auringon kuivattamista savitiilistä. Aikaisemmin vapaana-syntyneet muodostivat jalosukuisen hallitsijaryhmän. Nykyään tähän ryhmään kuuluvat kauppamiehet ja maanviljelijät. Käsityöläisiin kuuluvat mm. sepät ja laulajat (griot) Tätä ryhmää katsotaan ylöspäin, sillä useat heidän tekemänsä esineet liittyvät uhrien palvontaan. Groit vaalivat heidän suullista perimätietoaan. Malinke-yhteisössä mies tekee kaikki raskaat työt sekä metsästää ja kalastaa. Heillä on myös valta-asema kylän vanhimpina, johon ryhmään kuuluvat myös imaamit. Naiset puolestaan hoitavat kodin ja siihen liittyvät työt. Perinteisesti perhe järjestää tyttärensä avioliiton hänen ollessaan vielä lapsi. Nykyään käytäntö on edelleen voimassa, avioliittoa ei kuitenkaan sovita niin varhain kuin aiemmin. Sulhanen joutuu työskentelemään ennen ja jälkeen häiden morsiamensa perheessä. Samoin morsiomaksu on käytäntö. Polygamia (moniavioisuus) on myös vallalla. Tosin miehellä on harvoin enemmän kuin kolme vaimoa. Mihin he uskovat ? 1860-luvulla malinket käännytettiin islamilaisuuteen. Islamilaisuuteen on kuitenkin edelleen sekoittuneena perinteiset uskonnolliset tavat ja rituaalit. Käytäntö on tänään se, että ensin rukoillaan moskeijassa ja sitten uhrataan kana "kylän hengille". Useat kantavat edelleen amulettia mukanaan. |
||||||
| Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi | ||||||