Fyysisten ominaisuuksiensa -  kuten kuparinruskea iho, suorat hiukset, suora nenä ja ohuet huulet - fulaneita pidetään valkoisen rudun edustajina, joskin he ovat vuosisatojen aikana seka-avioliittojen myötä saaneet nekroidisia piirteitä.

Perinteisesti fulanit ovat paimentolaiskansa, joka matkasi karjoineen etsien uusia laidunmaita ja vettä. Fulanit ovat muuttaneet Pohjois-Afrikasta - 900 - 1900 vuosisatoina - kohti etelää. Vaelluksiensa aikana he ovat valloittaneet monia kansoja ja heistä tuli voimakas heimo. Monet tämän päivän fulaneista on säilyttänyt vanhat tavat ja perinteet niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Kuinka fula forrot elävät?

Kun osa heistä edelleen suosii perinteistä paimentolaiselämää ja eräät ovat asettuneet kiinteästi asumaan, niin valtaosa fulaneista elää puoli-paimentolaiselämää. Alueen kuuma trooppinen ilmasto tarjoaa vain kaksi vuodenaikaa: kostean ja kuivan. Sadekautena karja - naudat, lampaat ja vuohet -  ovat kiinteän asutuksen lähistöllä ja niitä paimentavat miehet ja pojat. Karjan lypsämisen hoitavat naiset ja tytöt. Miesten tehtäviin kuuluu myös pellot, joissa viljellään mm. hirssiä, riisiä ja maapähkinää. Samoin miesten tehtäviin kuuluu reunustaa pellot pensasaidoin, jotta karja ei pääse sinne. Naiset puolestaan huolehtivat polttopuiden ja veden hausta ja tämän jälkeen he viettävät 4 - 5 tuntia joka iltapäivä valmistaen perheelle päivällisen. Näiden tehtävien lisäksi naiset huolehtivat talosta, kutovat mattoja, kehräävät pellavalankaa, tekevät saippuaa ja huolehtivat lapsista.

Kuivana kautena perheen pojat lähtevät karjan kanssa vaeltamaan eli etsimään uusia laitumia. Heillä on mukanaan teltat, joissa he viettävät yönsä.

Vaikka suurin osa aikuisista on luku- ja kirjoitustaidottomia, niin lapset käyvät kylän koraanikoulua. He arvostavat suuresti tarinoiden kerrontaa, jonka avulla lapsille opetetaan elämän tärkeät asiat.

Mihin fula forrot uskovat?

Fula forrot ovat muslimeja.