Guinea: Luonto
 

1. Rannikkotasanko
Atlantin rannalta sisämaahan päin on noin 100 km leveä rannikkotasanko. Rannikkoa hallitsevat mangrovemetsät ja soiset laguunit, joiden edustalla on hiekkasärkkiä ja kannaksia.. Poikkeuksen tekevät vain Kalouminniemi, missä maan pääkaupunki Conakry sijaitsee sekä Kap Verga. Rannikon ulkopuolella on joukko saaria, mm. Îles de Los ja Îles Tristao.

2. Fouta Djallonin laakio
Siirryttäessä sisämaahan päin tullaan Fouta Djallonin laakiolle, joka kohoaa portaina noin 15000 m:n korkeuteen. Se on suurimmaksi osaksi hiekkakiveä ja on Länsi-Afrikan laajimpia ylänköalueita. Tämä heikkakivilaakio on päävedenjakaja, jonka alueelta alkavat monet joet: Gambia, Bafing (Senegal), Tinkisso, Konkouré ja osa Nigerin alkujoista (Milo, Niantan, Mafou). Joet ovat uurtaneet vuosituhansien aikana kapeita laaksoja ja niissä on monia koskia, kun laskeudutaan Fouta Djallonin massiivilta lännen ja pohjoisen tasangoille.

3. Ylätasankoalue
Etelässä ja idässä laakio muuttuu Ylä-Guinean ylätasangoksi. Nigerin yläjuoksulla Malin rajalla leviää 300 m merinpinnan yläpuolella oleva ylätasnako, josta kohoaa hiekkakivi- ja graniittivuoria. Niger-joen alkulähdealueela on 500 - 600 m korkea Guinean ylänkö (metsäalue), jossa on myös maan korkein vuori Nimbavuori (1752m).

Kasvillisuus ja eläimistö
Kasvillisuus on Guineassa on kärsinyt suuresti, koska maa on tiheästi asuttu, sinne on vuosisatojen saatossa kohdistunut suuria muuttoaaltoja ja se on ollut lukuisten taistelujen tanner. Alkuperäistä kasvillisuutta on säilynyt vain paikoittain.

Rannikkovyöhykkeellä on laajoja mangrovekasvustoja. Sisämaassa niiden tilalle on tullut öljypalmut. Ylä-Guinean savanneilla kasvaa mm. apinanleipäpuu (baobab, Adansonia digitata) ja voipuu (Butyrospermum parkii), joiden siemenistä saadaan rasvaa.
Sisämaassa on vielä sedemetsien rippeitä, jotka tosin vuosi vuodelta pienentyvät raivausten johdosta.

Siirtomaavallan aikana maata pidettiin metsästysparatiisina. Nykyään maan eläimistö on suhteellisen niukkaa ja jatkuvasti pienenemässä. Aukeilla ruohoaroilla elää sfinksipaviaaneja (Papio papio), leopardeja, leijonia, kafferipuhveleita, norsuja ja eri antilooppilajeja. Joskin kaikkien näiden kannat ovat laskemassa. Fouta Djallonin laaksoissa asuu joitakin simpanssilajeja, virtahepoja, manaatteja ja krokotiileja. Hyeenat ja haaskalinnut ovat varsin yleisiä.