Botswanan historia: Esihistoria
Khoesanin kieltä puhuvat metsästäjät ja paimentolaiset asuttivat nykyisen Botswanan alueita jo tuhansia vuosia sitten. Botswanan luoteisosassa Tsodilon vuorilla on arkeologisten löytöjen mukaan khoesaneja on asunut noin vuodesta 17 000 eKr. aina vuoteen 1650 jKr.
Khoesan kansa eli tuolloin metsästyksestä ja keräilytaloudesta. Heidän työkalunsa oli kivestä, puusta ja luusta tehtyjä. Tämä oli tyypillistä myöhemmällä kivikaudella.
Viimeisinä vuosisatoina ennen ajanlaskumme alkua khoe-kansa nykyisen Botswanan pohjoisosissa muutti elämäntapansa - heistä tuli paimentolaisia. Karja saatiin Itä-Afrikasta, missä karjaa olivat pitäneet jo vuosisatoja muut kansat.
Osa khoe-kansasta muutti karjoineen läpi keskisen Namibian aina Hyvän Toivon niemelle saakka noin vuonna 70 eKr. He toivat mukanaan oman kielensä khoen alueelle, jossa valtakielenä oli san.
Bantua puhuvat maanviljelijät
Bantun kieli ja maanviljely levisi kohti etelää päiväntasaajan alueelta. Länsi-Afrikasta maanviljely saavutti Angolan ja myös rautaiset työkalut otettiin käyttöön noin vuoden 380 eKr. vaiheilla. Maanviljelijät toivat tullessaan niin läntisiä kuin itäisiä bantukieliä.
Satojen vuosien aikana rautakauden maanviljelykulttuuri ja bantukielet syrjäyttivät khoe-viljelykulttuurin Okavango-Makgadikgalin alueella. Kuitenkin khoekieli pysyi alkuperäisen maanviljelijäväestön puhuttuna kielenä aina 1800-luvulle jKr. saakka.
Varhaisimmat rautakauden sulatusuunit, joita on löydetty, on paikallistettu vuoden 190 jKr. aikaan. Läntinen rautakauden maanviljelykulttuuri levisi samaan aikaan läpi Botswanan.
1. University of Botswana History Department, A Brief History of Botswana
by Neil Parsons, http://ubh.tripod.com/bw/bhp1.htm
2 U.S. Department of State, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/
3. Working Paper 112 Indigenous and Institutional Profile: Limpopo River Basin,
International Water Management Institute, http://www.iwmi.cgiar.org/pubs/working/WOR112.pdf