www.afrikkanet.fi

 

Itäisen Botswanan päällikkövaltiot

Joskus vuoden 1095 tienoilla Botswanan kaakkoisosassa syntyi Moritsane-kulttuuri. Tähän yhdistetään Khalagai ( Kgalagadi) päällikkövaltiot. Näissä puhuttiin sothon tai sotho-tswanan kieliä. Elinkeinona oli karjankasvatus ja metsästys.

Botswanan itäisellä ja keskisellä alueella kukoisti maanviljelykulttuuri, joka hallitsi 600-700 ja 1200 - 1300 luvuilla ja sen hallitsijat asuivat Toutswen kukkuloilla. Nämä Toutswe-valtiot saivat toimeentulonsa karjasta, joita pidettiin suurissa karja-aitauksissa pääkaupungissa. Toutswekansa myös metsästi aina Kalaharissa saakka ja kävi kauppaa Limpopon kanssa. Afrikan itärannikon kotilon (simpukan) kuoret toimivat maksuvälineinä.

Toutswevaltio sai kilpailijan Mapungubwe-valtiosta, joka pian valloittikin Toutswen. Mapungubwe kehittyi ja vahvistui lähinnä kultakaupasta, jonka se sai haltuunsa 1050. Toutswen kaupunkeja ei hävitetty, vaan uudet hallitsijat saivat näin uutta kauppatavaraa Intiaan suuntautuvaan kauppaan. Mapungubwen kukoistus oli kuitenkin lyhyt - sillä Suur Zimbabwe otti koko alueen kaupankäynnin haltuunsa. Heidän kultakauppansa kukoisti 1200-luvulta aina 1400-luvulle saakka. Zimababwen seuraajaksi syntyi Butua-valtio, joka sijaitsi läntisessä Zimbabwessa Kamessa ja hallitsi suolakauppa 1450-luvulta lähtien.

Butua puolestaan menetti valtansa Chibundule (Torwa) hallitsijoille, jotka saapuivat alueelle noin 1685. Tämän uuden rozvi-kansan aikana butuakansa tunnettiin nimellä "kalanga". Chibundule hallitsijat muuttivat läntiseen Kalangaan (joka nyt on Botswanaa) ja heidät tunnettiin nimellä "Wumbe". Alueelle syntyi heidän alaisuuteensa useita paikallisia Kalanga-päällikkövaltioita.