www.afrikkanet.fi

 

   
   
Botswanan historia: 1890 - 1950

 
   
   

Englannin suojelualue

Eurooppalaisten taistelu Afrikan alueista 1880-luvulla johti siihen, että Saksan siirtomaa Länsi-Afrikassa uhkasi levittäytyä yli Kalaharin buurien Transvaal-tasavallan suostumuksella. Englannin Cape-siirtokunta EteläAfrikassa reagoi tähän. Se takasi lähetystyö ja kauppayhteydet Tswana-valtoihin pitämällä auki "lähetystyöntekijöiden tietä" Zimbabween ja Sambesiin ja näin turvasi englantilaisten mahdollisuuden levittäytymiseen.
Vuonna 1885 Englanti teki sitten yhdessä Tswana-liittolaisten kanssa alueesta suojelualueen nimellä Betchuanaland

Englantilaisten siirtomaavalloitus annettiin yksityiselle yritykselle - the British South Africa (BSA) yhtiölle. Yhtiö käytti Bechuanalandin läpi vievää tietä levittäytyessään Zimbabween ( josta pian tuli Rhodesia) vuonna 1890. Bechuanalandin suojelualue jäi Englannin kruunun valvontaan. Paikalliset kuninkaat antoivat yhtiölle luvan rakentaa rautatie Rhodesiaan omien maittensa läpi.

Englannin hallitus piti suojelualuetta väliaikaisena kunnes se olisi saanut Rhodesian haltuunsa tai saanut muodostettua uuden Etelä Afrikan Unionin. Bechualandin pääkaupungiksi tehtiin Mafeking (Mafiking). Kun sitten vuonna 1885 Cape Colony (Kimberley) otti haltuunsa eteläisen osan Bechualandia, niin maan pääkaupunki sijaitsi nyt maan rajojen ulkopuolella. Tämä tilanne jatkui aina vuoteen 1964 asti.

II maailman sodan aikana yli 10 000 bechunalaista taisteli Syyrian ja Lähi-idän rintamilla.

Vuoden 1946 väestölaskennan mukaan Bechuanalandissa oli asukkaita 252 869, joista eurooppalaisia 2 325, aasialaisia 96 ja "punaisia" 1 708. Bechuanalandissa toimi opettajakoulutuslaitos ja vuonna 1940 maahan perustettiin meijeriteollisuutta.

Seretse Khama, kuningas Tshekedi Khman poika, opiskeli Englannissa. Kun hän sitten avioitui valkoisen englantilaisen naisen kanssa, hänen paluunsa kotimaahansa evättiin ja vuonna 1948 hänen isänsä kuningas Tshekedi Khama joutui pakenemaan maasta - molemmat palasivat maahan vuonna 1956. Syynä näihin maasta karkottamisiin oli se , että suojelualueella oli voimassa Etelä Afrikan lait, joka tarkoitti  rodullista erottelua.

 

   
       
    Lähteet
1. University of Botswana History Department, A Brief History of Botswana
    by Neil Parsons, http://ubh.tripod.com/bw/bhp1.htm

2  U.S. Department of State, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/
3. Working Paper 112 Indigenous and Institutional Profile: Limpopo River Basin,
    International Water Management Institute, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/
 
   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi