| Gurenne kansa asuu
Burkina Fason eteläosassa lähellä Ghanan rajaa Punaisen Volta
länsiranta-alueella. Alue on ruohostamaata, jossa kasvaa pensaita ja
niukasti muuta kasvillisuutta. Kuivalla kautena ilmasto on kuumaa ja kuivaa
ja kasvien kasvattaminen on lähes mahdotonta. Gurennien alkuperästä ei olla
täysin varmoja, mutta uskotaan, että he ovat tulleet nykyisille
asuinalueilleen Navrongosta Ghanasta. Heidän kielensä - Gurenne tai Grunshi
- on Gur-kieliä ja sitä opetetaan kouluissa. Hausa on toinen kieli ja se
toimii myös kauppakielenä.
Terveydenhoito ja kouluolot
ovat Guerenneilla keskimäärin paremmat kuin alueen muilla kansoilla.
Suurimmissa kylissä toimii ala- ja yläasteen kouluja sekä ammattikouluja.
Alueella on myös sairaanhoito-oppilaitos.
Kuinka he elävät ?
Gurennet ovat suurelta osin
maanviljelijöitä. Viljelykasveina ovat
hirssi,
durra, pavut ja riisi.
Kuivana kautena sekä miehet että naiset hankkivat elannon kalastamalla.
Nuoret naiset keräävät vesipähkinää, josta tehdään öljyä sekä metsän
tuotteita. Vanhempien naisten tehtävänä on leikata elfanttiruohoa (Pennistrum
purpureum), josta
sitten kudotaan mattoja ja koreja. Muita käsityötuotteita ovat köydet, jouset ja nuolet, nahkatyöt sekä saviruukut.
Jokaisen kylän läheisyydessä
on pieni tori, jossa on kaupan mm. tulitikkuja, saippuaa, suolaa,
elintarvikkeita, kalaa, hedelmiä ja jousiaseita ja nuolia. Suuremmilla
toreilla, jonne kauppiaat tulevat muualta, on sitten tarjolla mm. leipää,
sokeria, lääkkeitä ja käytettyjä vaatteita (second-hand).
Avioliitot gurennien
keskuudessa eivät ole enää järjestettyjä. Miehellä on oikeus itse valita
tuleva puolisonsa ja naisella on oikeus kieltäytyä kosinnasta. Morsiomaksuna
mies joutuu maksamaan morsiostaan neljä lehmää, kaksi vuohta, punaisen kukon
ja helmikanan. Useimmilla miehillä on useita vaimoja ja tavallisesti toinen
vaimo hankitaan noin 35-vuoden ikäisenä.
Gurennien talot ovat
tavallisesti pyöreitä ja tehty savesta. Laajennetun perheen kaikki talot on
rakennettu siten, että ne muodostavat ympyrän, jonka keskellä on karjaa
varten oma aitauksensa. Talojen kokonaisuutta ympäröi suojaava muuri.
Aikaisemmin gurennet
koristelivat itsensä tatuoinneilla, heimomerkeillä ja jalokivillä. Nykyään
eräät jatkavat tätä perinnettä. Naiset saattavat reittää ala- ja ylähuulensa
ja pitää niissä luuta. Samoin korvissa saatetaan pitää olkikoristeita. Eräät
käyttävät messinkisiä nilkkarenkaita.
Mihin gurennet uskovat ?
Noin joka neljäs gurenne on
muslimi - muut harjoittavat perinteisiä uskonnon menoja - luonnonuskonnot.
Heillä on lukematon määrä jumalia ja yksi pääjumala, joka hallitse muita
jumalia. Alttareita on sijoitettu ympäri kylää ja samoin niitä on jokaisessa
talossa. Samoin gurenneilla on omat selvänäkijänsä.
Esi-isien palvonta näyttelee
suurta osaa heidän uskonnossaan. Kun (aikuinen) ihminen kuolee, uskotaan,
että hän liittyy esi-isien joukkoon.
|