www.afrikkanet.fi

 

Burundi sai täydellisen itsenäisyyden 1.07.1962 ja muutti virallisesti nimensä Burundiksi. Maa oli ollut tähän asti virallisesti Urundi. Tutsi kuningas Mwambutsa IV  johti perustuslaillista kuningaskuntaa, jossa hallinnossa oli yhtä paljon tutseja ja hutuja.

Vuonna 1965 salamurhattiin maan pääministeri (hutu)  ja välittömästi maassa alkoivat hutujen järjestämät mellakat ja painostus maan hallitusta kohtaan. Vuonna 1966 kuninkaan Mwambutsan syrjäytti hänen poikansa prinssi Ntare V (tutsi), joka puolestaan syrjäytettiin vallankaappauksella. Kaappauksen johtajana oli kapteeni Michael Micombero (tutsi).

Ensimmäisenä tehtävänään Micombero lakkautti kuningaskunnan ja teki maasta tasavallan, vaikka sitä johtikin sotilasjuntta. Maassa alkoi näiden tapausten jälkeen sisällissota , jossa sai surmansa yli 100 000 hutua.

Vuonna 1976 eversti Jean-Baptiste Bagaza otti vallan verettömässä vallankaappauksessa. Vaikka Bagaza johti tutsien enemmistönä olevaa sotilashallitusta, hän pyrki edistämään maareformia, vaaliuudistusta ja ja kansallista sovintoa. Vuonna 1981 uusi perustuslaki saatettiin voimaan. Bagaza valittiin valtion päämieheksi 1984 vaaleilla - ainoa ehdokas. Vaalien jälkeen hänen hallituksensa alkoi sortaa toisinajattelijoita ja uskonnollisia ryhmiä.

Syyskuussa 1987 Bagazan syrjäytti majuri Pierre Buyoya ja hänestä tuli maan presidentti. Vihollisuudet hallitsevien tutsien ja enemmistönä olevien hutujen välillä puhkesivat. Näissä taisteluissa arviolta 150 000 ihmistä sai surmansa ja kymmeniätuhansia pakolaisia virtasi naapurimaihin. Buyoya asetti työryhmän selvittämään syitä erimielisyyksiin ja niistä aiheutuviin taisteluihin.

Vuonna 1991 Buyoya hyvöksytti perustuslain, joka määritteli presidenttiyden, moni-etnisen hallituksen ja parlamentin. Burundin ensimmäinen hutupresidentti valittiin 1993 vaaleilla. Maa uusi presidentti Melchior Ndadaye tuli hutujen FRODEBu-puolueesta. Hänet kuitenkin salamurhattiin tutsien hallitseman armeijan toimesta lokakuussa 1993. Maa ajautui jälleen sisällisotaan, jossa kymmeniätuhansia ihmisiä sai surmansa. Samaan aikaan maan hallitus (FRODEBU) yritti pitää tilanetta hallinnassaan. Tammikuussa 1994 vaaleilla valittu uusi presidentti Cyprien Ntayamira aloitti tehtänsä. Maassa jatkuivat levottomuudet.

Huhtikuussa 1994 presidentti Ntayamira ja Ruandan presidentti Juvenal Habyarimana saivat surmansa, kun heitä kuljettanut lentokone ammuttiin alas. Seuraukset olivat vakavat - htujen nuorisojengit aloittivat tutsien joukkosurmaamisen ja tutsiarmeija puolestaan tappoi hutuja.

Huhtikuussa 1994 maalle nimitettiin virkaatekevä presidentti Sylvester Ntibantunganya  (hutu), mutta maassa jatkuivat hutujen ja tutsien väliset vihamielisyydet.