www.afrikkanet.fi

 

Vuodesta 1949 lähtien oli järjestetty mielenosoituksia siirtomaahallintoa vastaan.
Heinäkuun 22. päivänä 1951 siirtokunnan hallinto järjestettiin uudelleen - kansa sai huomattavia itsemääräämisoikeuksia. Samana päivänä, soveltaen Ranskan Loi Cadre asetusta vuodelta 1956, maahan perustettiin oma alueparlamentti, josta valittiin 8 jäsentä territorion toimeenpanevaan neuvostoon. Heillä on ministerin arvonimet.

Syyskuussa 1958 perustuslain muutoksen myötä Ranskan Somalimaasta tuli Ranskan valtamerentakainen territorio. Maa sai nyt omat edustajansa Ranskan parlamenttiin.

Ensimmäiset alueelliset parlamenttivaalit pidettiin 23.11.1958. Seuraavien parlamenttivaalien (1963) jälkeen Ranskan presidentti Chales de Gaulle teki vierailun Djiboutiin elokuussa 1966. Tällöin maan somalit järjestivät 2 päivän mielenosoituksen vaatien Djiboutille täydellistä itsenäisyyttä. Syyskuun 21. päivänä Louis Saget nimitettiin territorion kenraali kuvernööriksi ja määrättiin pidettäviksi kansanäänestys: halutaanko jatkaa yhteyttä Ranskaan vai itsenäisyyttä. Kansanäänestys pidettiin maaliskuussa 1967 ja 60% äänestäneistä halusi jatkaa Ranskan territoriona. Maata ryhdyttiin nyt virallisesti kutsumaan nimellä Afarien ja Issojen territorio.

Vaatimukset maan itsenäisyydestä lisääntyivät - vaatimukset tulivat lähinnä issojen (somalit) taholta. Itsenäisyysliikettä myös vastustettiin afarien ja Etiopian taholta. Lopulta vuonna 1975 Ranskan oli taipuminen. Territorion oma kansalaisuuslaki, joka oli suosinut afareja,  tarkistettiin ja korjattiin niin, että myös somalit olivat tasa-arvoisia.

Maassa järjestettiin kansanäänestys maaliskuussa 1977 (kts. kohta Vaalit) - vaaleissa oli nyt mukana somalien laaja enemmistö, joka äänesti itsenäisyyden puolesta.
Maa sai itsenäisyyden 27.06.1977 ja ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Hassan Gould Aption.

Vuonna 1992 perustuslakimuutoksen jälkeen maahan sallittiin enintään neljä (4) puoluetta ja maa siirtyi monipuolueparlamentarismiin. Kuitenkin joulukuun 1992 parlamenttivaaleihin osallistui vain puoluetta (kts. kohta vaalit).

Lokakuussa 1991 puhkesi maassa sisällissota hallituksen ja afarien kapinallisryhmän FRUD:N (Front for the Resoration of Unity and Democracy) välillä. Sisällissota koetteli maata kovasti: arviolta 35% maan kustannuksista meni "turvallisuuteen" eli hallituksen somalijoukkojen ylläpitoon. FRUD allekirjoitti rauhansopimuksen joulukuussa 1994 ja sai kaksi jäsentään maan hallitukseen. Vuoden 1999 presidentinvaaleissa FRUD oli koalitiossa RPP-puolueen kanssa.