| |
|
Xhosa-kansa
Valkoisten siirtolaisten tullessa
eteläiseen Afrikkaan Xhosa-kansa asui sisämaassa Bushman- ja
Kei-jokien välisellä alueella. Vuodesta 1770 lähtien joutuivat
trekboerit kosketuksiin Xhosa-kansan kanssa, kun he levittäytyivät
isämaahan.
Sekä buurit että xhoisat olivat karjankasvattajia. Kilpailu
laidunmaasta johti jatkuviin rajariitoihin ja lopulta lukuisiin
sotiin. |

Xhosa-naisia, Transkei, Eastern Cape
|
Hollannin
siirtomaahallitus yritti pakolla erottaa maa-alueen valkoisille
buureille rajana olisi ollut Fish River koillisessa. Mutta mitä
enemmän siirtomaahallintoa vahvalla sotilashallinnolla kehitettiin,
sitä enemmän siirtolaiset vastustivat sitä. Heitä siirtyi
kasavavassa määrin kohti koillisia maa-alueita alistaen näin
alkuperäiskansoja. 1800-luvun puolivälissä valkoiset olivat
vallanneet kaikki Xhosa-kansan asuttamat alueet.
Kun vuonna 1910 perustettiin Afrikan Unioni, jossa Englannin
siirtomaa ja itsenäinen Buuritasavalta yhdistyi, syntyi
"demokraattinen" valtio, jossa vain valkoisilla oli äänioikeus.
Musta väestö oli ajettu pois kotimaastaan. Vuoden 1913 maalain
mukaan 7.5% ja myöhemmin 15% maa-alueesta varattiin alkuperäisille
kansoille reservaattialueiksi. Valkoiset eivät voineet ostaa täältä
maata itselleen - toisaalta myöskään mustilla ei ollut oikeutta
ostaa jääneestä 87% maa-alasta itselleen maata.
Näin oli luotu pohja apartheid-politiikalle. 1960-luvulla
reservaatti alueet oli julistettu autonomisiksi mustien kotimaiksi.
Xhoseille näitä olivat Ciskei ja Transkei.
Vasta 1994 vaalien jälkeen ns. kotimaa-politiikka lakkautettiin ja
alueet liitettiin uusiin provinsseihin.
|
| |
|
Kaikki kuvat - all
images: Southafrica-travel.net,
http://www.southafrica-travel.net/index.html
used with permission |
|
|
|