Hamar - Bannat käsittävät kaksi erillistä etnistä ryhmää, Hamer ja Banna. Molemmat ryhmät puhuvat samaa kieltä; hamer-banna. He kuuluvat suurempaan selvästi kulttuurisesti erottuvaan kansaan Sidamoihin. Hamrarit ovat rodullisesti sekoittuneet aikoinaan alueella asuvien bushmannien kanssa, heissä ei kuitenkaan näy bushmannipiirteitä.

Kuinka Hamarit elävät ?

Hamar-Bannat asuvat useiden sukulaisperheiden muodostamissa leireissä. Perheet asuvat teltoissa, jotka on sijoitettu ympyrään ja keskelle leiriä tuodaan kotieläimet yöksi. Kun leiripaikka on valittu, niin ensin tehdään naisten ja lasten vuoteet ja vasta sitten teltan tukiraamit rakennetaan. Näiden tukisalkojen päälle asetetaan lehvät kuivana kautena ja telttakangas sadekautena. Miehet ja vanhemmat pojat nukkuvat tavallisesti keskellä leiriä olevissa katoksissa lähellä karjaa.

Karja käsittää pääsääntöisesti nautoja sekä lampaita ja vuohia. Kameleita käytetään ratsastukseen sekä taakkojen kantamiseen. Useat perheet viljelevät durraa sadekauden alussa ennen kuin he lähtevät vuosittaiselle vaellukselle. Vain harva perhe kasvattaa durraa niin, että se riittäisi koko vuodeksi.

Mies voi ottaa niin monta vaimoa kuin haluaa, mutta vain oman heimon keskuudesta. "Morsiomaksu" on karjaa tai kotitaloustarvikkeita. Tyypillinen ruokakunta käsittää vaimon, lapset ja miespuolisen suojelija. Mies voi olla useamman ruokakunnan suojelija - riippuen montako vaimoa hänellä on. Mies voi myös ottaa suojelukseensa eronneita tai leskivaimoja - yleensä omien veljiensä.

Mihin hamarit uskovat ?

Hamar-Bannat ovat 90% muslimeja. Kuitenkin heillä on paljon perinteisiä uskomuksia. He uskovat mm. että jokaisella luonnon elementillä ( kivet, puut jne.) on omat henkensä.