Etiopian historia: 1955 - 1974
Lähteet: (10,11,12,14,15)
 

Vuonna 1952 pitkien keskustelujen jälkeen Eritrea, joka oli YK:n mandaattialue 2. maailmansodan jälkeen, liitettiin Etiopiaan. Haile Selassie ryhtyi heti riisumaan Eritrean instituutioita: lehdistöä, ammattiyhdistyksiä, poliittisia puolueita ja parlamenttia, jotka korvattiin hänen omalla keskitetyllä valvonnalla.

Vuonna 1962 Eritreasta tuli Etiopian maakunta. Tämä synnytti Eritreassa pyrkimyksiä kohti itsenäisyyttä. Itsenäisyyspyrkimyksiä johti alussa Eritrean Liberation Front (ELF), jota tukivat pääasiassa islamilaiset karjatilalliset. Heihin liittyi 1970-luvun alussa Eritrean People' s Liberation Front (EPÖF), jossa suurimpana ryhmänä oli Tigrian ylänköalueen maanviljelijät.

Vuonna 1955 maa sai uuden perustuslain. Haile Selassie ei kuitenkaan tehnyt muutoksia maanomistukseen eikä muuttanut hallintonsa hierarkiaa.

Haile Selassien hallintokaudella maassa vallitsi feodaalinen talousjärjestelmä lukuun ottamatta pientä amharoiden hallinnoimaa aluetta. Tämä aiheutti närää ei-amharalaisissa ryhmissä (kansoissa): Tigriassa 1943, Balessa oromojen ja somalien keskuudessa 1963 - 70 ja Eritreassa 1961 jälkeen.

Usko keisariin ja hänen hallintoonsa heikkeni kasvavan maatalouskriisin, epäoikeudenmukaisen maanjaon ja yleisen kehityksen puutteesta. Suurimpina tekijöinä olivat Eritrean kapinan aiheuttamat kustannukset ja kuivuuden aiheuttama nälänhätä, jolloin kuoli ainakin 200.000 ihmistä nälkään Wallossa 1972 - 74.

Tammikuussa 1974 maassa järjestettiin yleislakko ja armeija kapinoi. Maahan perustettiin järjestystä pitämään asevoimien, poliisin ja alueellisten armeijojen koordinointineuvosto, jota kutsuttiin nimellä Derg.
Neuvosto vangitsi maan johtavat virkamiehet ja Haile Selassien pantiin viralta syyskuussa 1974. Hän kuoli myöhemmin vankilassa epäselvissä olosuhteissa.

Maan väliaikainen sotilasneuvosto - Derg (Provisional Military Administrative Council - PMAC) julisti joulukuussa 1974 Etiopian sosialistiseksi valtioksi.