Historia: Esihistoria
Lähteet: (10,12,15)
 

Arkeologit ovat löytäneet todisteita siitä, että varhaiset homidit (Australopithecus afarensiis tai "Lucy") ovat eläneet Etiopiassa 3.5 miljoonaa vuotta sitten. Voidaan siis sanoa, että me kaikki olemme alkujaan Etiopiasta.

Joskus vuoden 7000 eKr. tienoilla sinne muutti cushitin ja omoticin kieliä puhuvia kansoja. Myöhemmin alueelle siirtyi uusia kansoja ja niiden myötä puhuttujen kielten määrä kasvoi: agew, sidamo, somali, oromo ja omotic.

Nämä kansat elivät keräilytaloudessa.. Ajan myötä he löysivät luonnosta viljelykasveja: teff, sormihirssi (eleusine), ensete (banaanin sukuinen kasvi) ja juuri- sekä mukulakasveja. Samoin heillä oli karjaa ja muita kotieläimiä. Näin Etiopiaan syntyi maatalouteen pohjautuvia yhteisöjä. Tällainen kehitysvaihe jatkuu tänäkin päivänä - sillä Etiopian talous perustuu maatalouteen.

Joskus 900-luvun lopulla eKr. agew-kansa valloitti pohjoisen ylänköalueen, kun taas sidamo-kansa asettui asumaan keskiselle ja eteläiselle ylänköalueelle. Nämä molemmat kansat näyttelivät myöhemmin tärkeää osaa maan historian kehityksessä.

Sitten alueelle muutti seemiläisiä kieliä puhuvia kansoja Arabiasta Punaisen Meren yli. He asettuivat asumaan rannikolle sekä lähelle ylänköaluetta.. Nämä maahanmuuttajat toivat tullessaan seemiläisen puhutun kielen (saaban kielen ja mahdollisesti muitakin kieliä), kirjoitustaidon ( vanha etelä-arabia) ja monumentaalisen kiviarkkitehtuurin.

Uusien tulokkaiden sekoittuminen alueella asuneiden kansojen kanssa loi ns. esi-aksumilaisen kulttuurin. Syitä asutuksien syntymiseen ei tiedetä, mutta niiden vaikutus kaupankäyntiin oli voimakas. Satamakaupunki Aduliksesta - lähellä nykyistä Mitswaa - tuli kaupan keskus, väylä kaakkoisesta Arabiasta sen aikaisen Etiopian sisämaahan.

Arkeologiset todisteet osoittavat, että ajanlaskumme alusta lähtien tämä esi-aksumilainen kulttuuri kehittyi kahdeksi haaraksi: läntiseksi ja itäiseksi. Läntisestä, johon kuului Aksumin alue, kehittyi sitten Aksumin valtio.