www.afrikkanet.fi

Historia: 1000 - 1600
Lähteet: (10,11,12,14,15)
 

   
   
Historia 1000 - 1600

Etiopian kristillisellä ylänköalueella vallan otti vuonna 1137 jKr. uusi kuningassuku - Zagwe-dynastia. Hartaina kristittyinä Zagwet omistautuivat uusien kirkkojen ja luostarien rakennuttamiseen. Zagwe-kuninkaat rakennuttivat myös kuuluisat kallioon hakatut kirkot pääkaupunkiin Adefaan ja sen ympäristöön. Adefa tunnettiin tuolloin myös nimellä Lalibela - nimi tulee kuninkaan mukaan.

Vuonna 1270 Amharan aatelinen - Yekuno Amlak - syrjäytti viimeisen Zagwe-hallitsijan ja julisti itsensä kuninkaaksi.

Uusi dynastia, jonka Yekuno Amlak perusti, tuli tunnetuksi "Salomonin" dysnatiana, koska he väittivät polveutuvansa ei ainoastaan Aksumista vaan myös muinaisesta Israelin kuninkaasta Salomonista. Perimätietojen perusteella, joista on muokattu kansalliseepos, Aksumin kuninkaat polveutuvat Salomonin ja Saaban kuningattaren oletetusta liitosta. Siten vallalle nousi käsitys, että laillinen kuninkuus periytyy Salomonin jälkeläisille. Zagwet eivät polveutuneet tästä sukulinjasta, joten heitä pidettiin vain vallanananastajina.

1300-luvuln alussa tätä kristittyä kuningaskuntaa, jota nyt hallitsivat amharat, kohtasi uusi uhka - islamilaisten saarto ja hyökkäykset. Tuolloin useat kansat itä- ja eteläylänköalueilla olivat ottaneet vastaan islaminuskon. Eräät kansoista olivat perustaneet voimakkaita sulttaanikuntia (tai sheikkikuntia). Yksi näistä oli Ifatin sulttaanikunta koillisessa ja toisen keskuspaikka oli Hararin islamilainen kaupunki. Alankoalueella pitkin Punaisen Meren rantoja sijaitsi kaksi tärkeää islamilaista kansaa: afarit ja somalit. Kristityt pystyivät kuitenkin torjumaan muslimien hyökkäykset 1300 ja 1400 luvuilla.

1520-luvulla nuori Adali-armeijan sotilas _ Ahned Ibin Ibrhim Al Ghazi - sai armeijan avulla voittoja ja hänestä tuli Adalin johtaja ja samalla valtion uskonnollinen johtaja. Ahmad, joka tunnettiin myös kristittyjen antamalla nimellä Gran (vasenkätinen), kokosi yhteen etnisesti erilaiset muslimit mukaan lukien afarit ja somalit. Hän julisti Jihadin - pyhän sodan - kristillistä Etiopiaa vastaan.

Vasta 1543 Galawdewos (hallituskausi 1540 - 1549) voitti muslimiarmeijan ja surmasi Granin. Gedwdewosia tuki taisteluissa pieni Portugalin sotajoukko. Kristityt työnsivät muslimit pois ylänköalueilta ja ottivat vallan itselleen takaksin.

Etiopian avunpyyntöön Portugali oli vastannut heti 1541. Avun näennäinen tarkoitus oli islamilaisten hyökkäysten torjuminen. Kuitenkin Portugalilla oli myös omat pyyteensä: 1. vahvistaa asemiaan Intian Valtameren takaiseen kauppaan ja 2. käännyttää etiopialaiset roomalaiskatoliseen kirkkoon.

 

   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi