Historia: 1600 - 1900
Lähteet: (10,11,12,14,15)
 

Fasiladasien jälkeistä aikaa Etiopian historiassa valtaa pitivät alueelliset aateliset. Tämän prinssien "valtakauden" jälkeen ( tätä aikakautta kutsuttiin nimellä Zemenen Mesafint eli prinssien aikakausi) maasta löytyi epäröimätön kuningas, jonka tavoitteena oli yhdistää maa. Tewodros II:n ( hallituskausi 1855 - 1868) juuret olivat ruhtinaitten aikakaudelta, mutta hän ei kannattanut alueellista aatelistohallintoa. Saatuaan hallintaansa Shewan hän taisteli muiden maakuntien kanssa.   Vuodet 1861 - 1863 olivat suhteellisen rauhallista aikaa. Mutta vuoden 1863 jälkeen maan oppositioryhmien painostuksesta maata ryhtyi hallitsemaan keisari Johannes vuonna 1868.

1800-vuosisadan lopulla, vaikka voimaton keisari ja Etiopian ortodoksinen kirkko tarjosivat edellytykset maan yhtenäisyyteen,  todellinen valta oli Tigrayn, Oromon ja Amharan ruhtinailla. Kun Johannes IV (Tigrayn alueelta) menetyksellisesti torjui egyptiläiset, italialaiset ja dervissit, niin hänen seuraajansa maan keisarina , Menelik (hallituskausi 1889 - 1913), yhdisti maan ja laajensi sitä itään, etelään ja länteen. Näin hän sai haltuunsa suurimman osan Oromoa, joka tunnettiin rikkauksistaan: kahvi, kulta, norsunluu ja orjat. Menelikin voiton myötä eurooppalaiset yrittivät nyt saapaua alueelle. Menelik voitti italialaisten yritykset Adowan taistelussa vuonna 1896.