www.afrikkanet.fi

Ethiopia: Kahvi
Lähte:  STCP - Sustainable Tree Crops Program, www.treecrops.org
 

    
   
 
Kahvin historia
Kahvin viljely Etiopiassa alkoi jo 2.000 vuotta sitten. Etiopiassa  coffee arabica  kasvaa luonnonvaraisena Kaffan ja Bunon alueen metsissä. Arabica - kahvi on lähtöisin Etiopiasta ja se tunnettiin aikaisemmin nimellä jasmimum arabicum alurifolia.
 
Kauppa
 
Kahvi oli jo ennen 1500-lukua Etiopian kauppatavara. Etiopia on maailman vanhin kahvikauppias. Historian saatossa kuitenkin monet sisäiset levottomuudet ovat vaikeuttaneet kahvikauppaa.

Kahvin vienti Hararaista ja Gerristä alkoi jo 1810. Vuonna 1836 Enerea-kahvia (nykyisin Liumu-Seka, Jimma) vietiin 100 sentteriä Massawan kautta. 1800-luvulla vientiin tuli kaksi kahvilaatua - "erikoiskahvia" - Hararai- ja Abyssinia-kahvin ykkös ja kakkoslaatu, joita vietiin Lontooseen, Marselleen, New Yorkinn ja Triesteen.

Etiopian muslimikauppiaat kuljettivat kahvia ja muita hyödykkeitä muuleilla, aaseilla ja kameleilla. Vienti kohdistui 140 eri maahan/kansakuntaan mm Kreikka, Armenia, Saksa, Belgia, Intia, Turkki ja Jemen.

Etiopialaisen kahvin laatu- ja luokitusjärjestelmä kehitettiin ja lisensoitiin vuonna 1952 ja 1955 sitä täydennettiin. Etiopian kahvin laatuluokitus alkoi, kun maahan perustettiin National Coffee Board of Ethiopia (NCBE) vuonna 1957. NCBE:n tehtävänä on valvoa ja koordinoida kahvin tuottajia, kauppiaita ja viejiä sekä toiminnallaan parantaa kahvin laatua.

Vuonna 1960 Etiopiasta tuli Inter-African Cofee Organizationin jäsen ja samana vuonna se liittyi kansainväliseen järjestöön - Cofee Organization.
 
Talous
 
Maailmassa kahvia tuottaa yli 80 maata, joihin kuuluu myös Etiopia. Etiopia vie yli 165 maahan raakakahvia sekä jalostettua, paahdettu ja ns. liukenevaa kahvia. Maailmassa kahvin viejä- tai edelleen viejämaita on kaikkiaan noin 121, joista 50 on kehitysmaissa. Afrikassa maita, joiden talouteen kahvin vienti vahvasti liittyy, on 25.

Etiopia, jonka talous perustuu maatalouteen, on varsin riippuvainen coffee arabicasta. Maan vientituloista kahvin osuus on noin 60%. Voimaperäinen ja tehokas kahvinviljely tuo maassa toimeentulon yli 15 miljoonalle ihmiselle.

 
Kahvin tuotannon kapasiteetti
 
Kahvin viljelyn kapasiteetti Etiopiassa on varsin korkea, johtuen sopivista korkeuseroista, runsaista sateista, kahville parhaasta lämpötilasta, soveliaista kahvilajikkeista ja hedelmällisestä maaperästä. Maailma on kiinnostunut Etiopian kahviin, sillä coffee arabica on kotoisin sieltä.

Etiopiassa kahvilla on noin 400.000 hehtaaria ja kasvukauden tuotanto puhdistettua kahvia on noin 200.000 tonnia.

Millä korkeudella meren pinnasta kahvi kasvaa

Etiopiassa kahvi kasvaa varsin erilaisissa korkeuksissa välillä 550 - 2.750 metriä meren pinnasta. Kuitenkin suurin volyymi coffee arabicasta saadaan maan itäiseltä, eteläiseltä sekä läntiseltä osata, jossa kahvi kasvaa 1.300 - 1.800 metriä meren pinnasta.

Sademäärä

Vuosittainen sademäärä vaihtelee eri kasvualueilla välillä 1.500 - 2.500 mm/vuosi. Yksin sademäärä ei ole tärkeä, vaan yhtä tärkeä on 8-kuukauden jakauma. Etelässä ja idässä jakauma on kaksijakoinen, kun taas lännessä yksijakoinen. Tällainen sadekausien jakauma tarkoittaa sitä, että kypsiä marjoja voidaan korjata läpi koko vuoden.

Lämpötila

Coffee arabica kasvaa parhaiten viileässä ja metsien varjostamassa maassa Etiopian ylänköalueella. Ihanne lämpötila coffee arabicalle on 15 - 25 C-astetta. Tällainen lämpötila on suurimassa osassa kahviviljelyalueita.

Maaperä
 
Maaperä etelässä ja lännessä, missä kahvi kasvaa, on alkuperältään vulkaanista ja se on ominaisuuksiltaan hyvin ravintopitävää savimaata. Kaikkialla missä kahvia kasvatetaan on maaperä hedelmällistä hiesua ja sen paksuus on ainakin 1.5 metriä. Maanpinta on pääsääntöisesti ruskeaa väriltään ja sen pH-arvo vaihtelee välillä 5 - 6.8. Tyypillistä on myös ns. luonnonmukainen lannoitus.

 

Kahvin viljely
 

Etiopian kahvinviljely voidaan jakaa neljään ryhmään:

1. Metsäkahvi

2. Puoli-metsäkahvi

3. Puutarhakahvi

4. Plantaasikahvi
 
Metsäalueen kahvi

Metsäkahvia kasvatetaan eteläisessä ja lounaisessa osaa Etiopiaa. Nämä alueet ovat alkuperäisen coffee arabicin kasvukeskusta. Metsäkahvi kasvaa luonnonvaraisena eli se kylvää itse itsensä kaikkialla ns. metsäalueella. Se on varsin tuottoisa ja laadultaan korkeaa tasoa. Metsäkahvin osuus koko tuotannosta on noin 10%.
 
Puoli-metsäkahvi

Tämän kahvituotannon alueet ovat lähes samat kuin metsäkahvin. Kahvinviljelijät ylläpitävät alueella kahviviljelmiä. He harventavat metsää, jotta valitut kahvipensaat saavat parhaan mahdollisen kasvuympäristön. Rikkakasvit kitketään kerran vuodessa, jotta sato saadaan parhaaksi mahdolliseksi. Tämän alueen kahvintuotanto muodostaa 35% koko maan kahvituotannosta.
 
Puutarhakahvi

Puutarhamaiset kahviviljelmät sijaitsevat kahvinviljelijöiden asuntojen välittömässä läheisyydessä. Kahvipensaat istutetaan harvakseen - tiheys on noin 1.000 - 1.800 kahvipensasta/hehtaari. Kahvia kasvatetaan rinnan muiden viljelykasvien kanssa ja lannoitus on luonnonmukaista. Puutarhoissa kasvatetun kahvin tuotanto on noin 35% koko kahvintuotannosta. Tämä tuotantomuoto on kasvamassa kasvatusmenetelmän kehittyessä.
 
 
Plantaasikasvatus

Plantaasikasvatusta harjoitetaan valtion omistamilla plantaaseilla ja muutamilla hyvin johdetuilla pienviljelmillä. Vain valtion omistamilla plantaaseilla käytetään keinolannoitusta ja näiden osuus koko tuotannosta on vain 5%. Pientilallisten kahvintuotanto muodostaa 15% maan koko tuotannosta.
 
Kahvin saattaminen myyntikuntoon

Raakakahvi käsitellään kahdella eri tavalla - kuiva- tai märkäkäsittely.
Etiopian vientiin tarkoitettu kahvista 80 - 85% käsitellään luonnollisella eli aurinkokuivauksella ja vain 15 - 20% märkäkäsittelyllä.

 
Aurinko-kuivattu kahvi

Sadonkorjuu

Kukinta-aika ratkaisee kahvin hedelmän kypsymisen. Kahvipensaan kukinta ei tapahdu samanaikaisesti, vaan saman kasvin kukat kehittyvät eri aikoina.. Tavallisesti kasvilla on kaksi tai kolme kukinta-aikaa. Kukinta-ajat ovat joulukuun ja huhtikuun välillä ja sadonkorjuu ajat elokuun ja joulukuun välillä, sillä hedelmän kypsyminen kestää kuudesta yhdeksään kuukauteen. Tämä tarkoittaa, että satoa korjataan pitkin vuotta.
Sadon korjuun suorittavat tavallisesti perheen jäsenet. Perheen kahviviljelmä on yleensä pieni - noin 0.5 hehtaaria.
 
Kuivaus

Kahvi kuivataan ulkona auringon paisteessa. Kuivaus kestää säistä riippuen kolmesta neljään viikkoon

Kahvinhedelmästä kuivauksessa poistunut noin 11.5% painosta kosteutta. Kun se sitten on kuorittu, on kahvin papu valmis toimitettavaksi markkinoille.

Kuorinta

Kuivatut kahvinhedelmät puhdistetaan ennen kuin ne siirretään kuorintakoneeseen. Jatkokäsittelyssä alamittaiset kahvinpavut poistetaan. Lopputuloksena on kuivat ja tasalaatuiset kahvinpavut.
 
Märkäkäsitelty kahvi

Osa kahvinostajista haluaa ns. märkä-käsiteltyä kahvia. Etiopia onkin lisännyt tämän kahvilaadun tuotantoa. Massa on yli 400 kahvinpesutehdasta, joiden vuotuinen kapasiteetti on yli 56.000 tonnia.

Pesty ja fermentoitu kahvi kuivataan lopuksi auringossa myynti kuntoon.

 		  
   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi