Etiopia: Maatalous
 

Maanviljely
Lähteenä professori Alemayehu Mengistun selvitys vuodelta 2003 "Country Pasture/forage Resource Profiles Ethiopia. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.fao.org/ag/AGP/AGPC/doc/Counprof/Ethiopia/Ethiopia.htm

Etiopian pinta-ala on noin 1.127.000 neliökilometriä. Koko maa-alasta (1.119.683 neliökilometriä) on pienviljelijöiden käytössä 8% eli noin 10.000.000 ha ja noin 3.100.000 ha on joutomaana (kesantona). Laidunmaata on arviolta 61.000.000 - 65.000.000 ha, josta 12% on laidun-/viljelymaata.
Maan väkiluku on noin 73.000.000, josta n. 85% asuu maaseudulla.

Maatalous näyttelee keskeistä osaa niin taloudessa kuin sosiaalisessa elämässä. Se on maan talouden kulmakivi. Väestöstä n. 80 - 85% saa toimeentulonsa maataloudesta. Maatalouden osuus BKT:stä on 40%; karjatalouden osuus maatalouden BKT:stä on 20%.
Pienviljelijät, jotka ovat maatalouden selkäranka, viljelevät 95% viljelyalueesta ja tuottavat 90-95% viljasta, palkokasveista ja öljynsiemeniä kasvavista kasveista.

Maatalouden tuotanto jakautuu seuraavasti: vilja 60%, karja 30% ja metsä 7%. Viljelyalueesta on viljalla 84.55%, palkokasveilla 11.13% ja muilla 4.32%. Viisi viljalajia käsittää lähes koko viljatuotannon; maissi (15.75%), teff (Eragrostis teff) (25.78%), ohra (12.29%), durra (12.39%) ja vehnä (10.76%). Kuitenkin niin kotitalouksille kuin teollisuudelle tärkeitä ovat myös palkokasvit (pitkäpapu, papu, herne), öljysiemeniä tuottavat kasvit (auringonkukka, saflori, rapsi, neug (Guizotia abyssinica) ja maapähkinä, juurikkaat (peruna, bataatti, jamssi ja maniokki) sekä sokeriruoko.

Pienviljelijöiden tilat ovat pieniä ja usein peltotilkut ovat vielä useina osina. Tiloista 26% on alle 1ha tiloja, alle 2 ha tiloja on 60% ja loput ovat 2 - 2.5 ha tiloja.

Karjatalous

Etiopiassa on eniten karjaa kaikista Afrikan maista: 30.000.000 nautaeläintä, 24.000.000 lammasta, 18.000.000 vuohta, 7.000.000 hevoseläintä, 1.000.000 kamelia ja 53.000.000 siipikarjaeläintä -tilasto vuodelta 1998. (FAO:n tilasto/2002 antaa hieman erilaiset luvut).
Karjatalouden arvioitu tuotanto vuodelta 1998:
Naudanlihantuotanto on noin 620.000 tonnia, lantaa syntyy 24.000.000 tonnia ja vuotia 2.400.000. Matioa tuotettiin 19 litraa/vuosi/henkilö ja lihaa 13.9 kg/vuosi/henkilö.
Elävää karjaa vietiin lähinnä Lähi-Itään ja Saudi Arabiaan n. 500.000 lammasta. Kuitenkaan rajan-yli-kauppaa naapurimaihin (Djibouti, Somalia ja Kenia) ei ole tilastoitu. Se näyttelee merkittävää osaa ihmisten toimentulossa.

Maanomistus

Kansallinen maanomistusjulistus No 89/1994 takaa maan käytön ilman omistusoikeutta. Maa on kansojen ja kansallisuuksien yhteismaata, jota ei voi myydä tai siirtää kenellekään. Tämä oikeus helpottaa pienviljelijöitä "omistamaan" viljely- ja laidunmaansa. Karjatilallisilla on yhteisomistusoikeus laidunmaihin.

Maatalouden alhainen tuottavuus aiheuttaa vuosittain ravinnon suuren vajeen. Maatalouden tuottavuutta heikentävät luonnon katastrofit, varsinkin kausittaiset pitkät kuivuuskaudet. Maa ei ole toisaalta kyennyt hyödyntämään ylänköalueen hedelmällistä maaperää. Keinokastelua ei ole myöskään lisätty. Samoin viljelymenetelmien kehittämättömyys, lannoituksen puute ja sisällissota ovat syitä alhaiseen tuottavuuteen.