www.afrikkanet.fi

 

Historia 1800 - 1945

Eurooppalaisten siirtomaavalloituksia vaikeutti Gabonin hankala rannikko ja sisämaan tiheät sademetsät aina 1800-luvulle saakka. Englantilaiset olivat saaneet yliotteen alueen kaupasta, mutta siitä huolimatta ranskalaiset ryhtyivät 1830-luvun lopulla solmimaan sopimuksia paikallisten heimopäälliköiden kanssa. He tekivät vuosina 1839 ja 1841 sopimuksia tärkeimpien mpongweje- heimopäälliköiden kanssa tarjoten heille suojaa alueen levottomuuksia vastaan. Näin ranskalaisten valta levisi pitkin rannikkoa. Vuonna 1849 he perustivat Libervillen kaupungin. Se käsitti jo aikaisemmin perutetun linnakkeen sekä vapautetuille orjille tarkoitetun asuma-alueen, josta kaupungin nimi juontaa alkunsa.

Ranskalaisilta kului kuitenkin runsaasti aikaa sisämaan tutkimiseen ja valloittamiseen. Vuonna 1855 Paul du Chaillu lähti tutkimaan Ogoouéjoen yläjuoksua ja maan keskiosassa kohoava vuoristo on saanut hänen mukaansa nimen Chailluvuoret. Vuonna ranskaliaine kreivi Pierre Savorgnan de Brazza löysi Ogoouén lähteet, ja kolme vuotta myöhemmin perusti joen yläjuoksulle Francevillen kaupungin.

Gaboniin nimitettiin ensimmäinen ranskalainen kuvernööri vuonna 1866, ja aluetta hallittiin vuodesta 1889 vuoteen 1904 osana Ranskan Kongoa ja tämän jälkeen osana Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaa. Gabonista tehtiin vuonna 1910 Ranskan Keski-Afrikkaan kuuluva siirtomaa. Lopullisesti Ranska sai koko Gabonin alueen hallintaansa 1911.

Gabon tuli 1900-luvun alkupuolella suuren maailman tietoisuuteen saksalaisen teologin, musiikkimies ja lääkäri Albert Schweitzerin kautta. Hän perusti Ogaauén varelle Lambareren sairaalan ja omisti koko elämänsä afrikkalaisten hyväksi. Albert Schweitzer kuoli vuonna 1965 Lambarerenessä.