www.afrikkanet.fi
 

Gambia: Historia 800 - 1900
 

   
   

Gambia oli kerran osa suurempaa Ghanan ( ei saa sekoittaa nykyiseen Ghanaan) ja Songhain kuningaskuntia. Ensimmäiset maininnat tästä alueesta on löydettävissä arabialaisten matkaajien raporteista 800 - 900 luvuilta. Arabikauppiaat perustivat trans-Saharan kauppareitin, jota pitkin vietiin orjia, kultaa ja norsunluuta. Sitten 1400-luvulla portugalilaiset ottivat kaupan haltuunsa ja muuttivat kauppareitit merireiteiksi. Tuohon aikaan Gambia kuului Malin kuningaskuntaa.

Vuonna 1588 Craton priori Antonio, jolla oli saatavia Portugalin hallitukselta, myi kauppaoikeudet Gambian-jokeen englantilaisille kauppiaille; tähän antoi suostumuksen kirjeitse Englannin Kuningatar Elisabeth I.

1600 ja 1700 luvuilla Ranska ja Englanti kahakoivat jatkuvasti oikeuksista Gambia- ja Senegal-jokien alueen kauppaoikeuksista. Vuoden 1783 Versaillen sopimuksessa Englanti sai Gambian alueen. Ranskalle jäi pieni sirpale maata Albredassa joen pohjoisrannalla.

Kolmen vuosisadan aikana tältä alueelta myytiin 3 miljoonaa orjaa. Tietoa ei ole paljonko arabikauppiaat orjia myivät. Useimpien orjien myyjiä olivat toiset afrikkalaiset ja ostajina olivat eurooppalaiset. Osa myytävistä orjista oli sotien vankeja, osa myytiin, jotta saatiin omat maksut maksettua ja muut sitten yksinkertaisesti kidnapattiin ja myytiin. Alkuaikoina orjat myytiin Eurooppaan palvelijoiksi, kunnes markkinat avautuivat Länsi-Intian saaristoon ja Pohjois-Amerikkaan 1700-luvulla. Vuonna 1807 orjakauppa sitten kiellettiin ja englantilaiset perustivat varuskuntia alueelle valvoakseen orjakaupan kieltoa. Balthurstiin (nyk. Banjul) perustettiin varuskunnat vuonna 1816. Se oli juridisesti Brittiläisen kuvernöörin, joka toimi Sierra Leonesta käsin, alainen.
Vuonna 1888 Gambiasta tuli erillinen Englannin siirtomaaterritorio.

 

   
       
    Lähteet:
1. A History of Africa, J.D.Fage, Routledge, 2002
2. Maantiede ja löytöretket IV, I.K.Inha, WSOY, 1926
3. U.S. Department of State, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/

4. World History at KMLA, http://www.zum.de/whkmla/index.html
 
   
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi