Boa Vista
Boa Vista on itäisin saari ja se on lähimpänä Afrikkaa kaikista saarista. Sen pinta-ala on 620 neliökilometriä. Saari on 31 km pitkä (pohjoisesta etelään) ja leveyttä sillä on 29 km.
Saari käsittää sedementaarista kivikkoa ja se on tasainen saari
lukuunottamatta vulkaanisia Rabilin ja Fundodas Figueiraksen
muodostumia. Pico d´Estamcia on saaren korkein kohta - 390 metriä.
Perinteisten kasvien joukossa kasvaa erikoinen taatelipalmu, joka
kasvattaa kolme tai kuusi haaraa samasta juurakosta.
|
Saari löydettiin 3.04.1480
kohta sen jälkeen kun oli löydetty Maio, Santiago ja Fogo. Saari sai
aluksi nimen S.Cristovão. Nimi Boa Vista tuli siitä, kun merimiehet huusivat: "Kapteeni, kaunis näkymä (boa vista)", sen sijaan kun olisivat huutaneet" Maata näkyvissä". Saaren asuttaminen alkoi oikeastaan, siitä kun kapteeni Rodrigo Afonso laski muutamia lampaitaan saarelle laiduntamaan. Varsinainen asutus alkoi, kun ryhmä englantilaisia vuonna 1620 aloittivat suolan tuottamisen ja perustivat Povoacão Velhan. |
||||||||||||
 |
|||||||||||||
|
Hieman uuden yhteisön
perustamisen jälkeen merirosvot valtasivat suolan tuotantolaitokset ja
koko Boa Vistan Saari sai kärsiä näistä hyökkäyksistä vielä vuosina 1815
ja 1817. Suojaksi näitä merirosvojen hyökkäuksiä vastaan rakennettiin
Sal Reinin pienelle saarelle linnake. Boa Vistaa pidetään "morna:n" syntymä paikkana. Morna on Kap Verden musiikin päälaji. Sana tulee englantilaisesta sanasta "mourn", joka tarkoittaa "itkeä" tai "valittaa".
|
|||||||||||||
|
|
|||||||||||||
|
|||||||||||||
