www.afrikkanet.fi

 

Heimot yhdistyivät ja niistä syntyi Basuto-kuningaskunta, jota hallitsi vuodesta 1831 lähtien kuningas Moshoeshoe. Hän rakensi valtakuntansa ylängölle ja teki Maserusta pääkaupungin. Pääkaupunki sijaitsi vuorilla ja sitä oli helppo puolustaa.. Uusi valtakunta veti puoleensa ympäröivien alueiden nälänhädän ja sodan vaivaamia ihmisiä, jotka sekoittuivat uuteen yhteiskuntaan ja heitä pidettiinkin sotoihin kuuluvina. Moshoe vahvisti valtakuntaansa hankkimalla aseita ja hevosia Kapmaasta.

Vuonna 1842 Moshoeshoe I salli ranskalaisten lähetyssaarnaajien tulla maahan ja he perustivat lähetysaseman Morijaan. Kuningaskunta joutui selkkauksiin buurien kanssa, jotka hallitsivat Orange-joen aluetta. Buuri-Basuto-sodan (1864 - 1866) aikana Moshoeshoe menetti alueita buureilla. Kuningas kääntyi Englannin puoleen ja Basutolandista (Basutomaa) tuli Englannin suojelualue 1867.

Vuonna 1884 Basutoland, Bechuanaland ja Swasimaa olivat kaikki brittiläisen hallinnon alla. Englannin hallinta oli minimaalista - he lähinnä keräsivät vain verot kultakin alueelta. Alkoholismi lisääntyi, vaikka Basutomaassa oli alkoholin myynti kielletty 1854. Vuonna 1891 Basutomaan asukasluku oli 218 000 ja vuonna 1904 349 000. Basutomaa sai oman Kansallisen Neuvoston 1903.

Kun 1910 muodostettiin Etelä-Afrikan Unioni, niin se ympäröi kokonaan Basutomaan. Unioini yritti useaan otteeseen saada integroitua sekä Basutomaan että Swasimaan itseensä. Brittien siirtomaahallinto eväsi kaikki vaateet ja teki sitten 1910 Basutomaasta brittien siirtomaan.