|
www.afrikkanet.fi
Senufo, Supyire |
||||||
|
Keski-Afrikassa ja siellä Keski-Voltan alueella asuu senufo-kansan ryhmiä. Tämä alue sijaitsee Norsunluurannikolla, Malissa ja Burkina Fasossa. Senufot ovat jakautuneet kolmeen ryhmään - pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen ja jokaisella on omat murteensa. Kokonaisuutena senufo-kansa puhuu yli 30 murretta. Pohjoinen senufo-kansa on sekoitus Odienne ja Fourou alueen muuttajista, jotka ovat seka-avioliittojen kautta sekoittuneet Kenedougoun alueen kansojen kanssa. Keskinen senufo-kansa on sekoitus Samogho, Lobi, Turka, Toussain ja Bobo-Dyula heimoja. 1600-luvulla dyula kauppiaat asettuivat asumaan eteläisen Senufo-kansan keskuuteen. He ottivat ylivallan alueella. Alueilla oli ja on islam valtauskontona, mutta senufojen keskuudessa vain eliitti ja heimopäälliköt ovat muslimeja. Kuinka senufot elävät ? Suurin osa senufoista saa toimentulonsa maanviljelyksestä. He ovat varsin taitavia maanviljelijöitä. Viljelykasveina ovat riisi, jamssi, maapähkinä ja hirssi. Miehen tärkein päämäärä on tulla sambaliksi eli mestarilliseksi maanviljelijäksi. Sambalia kunnioitetaan koko hänen elämänsä aikana. Yksi tärkeimmistä asioista senufo-yhteisössä on käsite "yhteenkuuluvuus". Senufot käsittävät, että jokainen kuuluu yhteen ja samaan ryhmään ja että kaikkien ajatukset ovat samansuuntaisia. Käsite "yksilöllisyys" tulee esille vain rajallisesti; joten ihminen ei koskaan ole yksin. Tästä johtuen ihminen on aina osa ns. laajennettua perhettä, kylän jäsen, vanhempi tai nuorempi veli jne. Jokainen ruokailee ryhmänä ja nauttii yhteisestä ateriasta. Peltoja viljellään yhdessä, elintarvikkeet varastoidaan yhteisesti ja jokainen perhe auttaa osaltaan koko kylää. Senufo on aina tietoinen paikastaan yhteisössä ja yhteisön kuulumisesta ryhmään. Ryhmän etu asetetaan aina yksilöllisen edun edelle. Toinen tärkeä ilmiö Senufo- yhteisössä on "miesten salainen yhteisö", joka tunnetaan nimellä poro. Poro valmistaa miehiä yhteisön johtotehtäviin. Se kouluttaa miehiä saavuttamaan viisauden, vastuuntunnon ja valmiuden ottaa vastaan valta. Tämä valmistautuminen alkaa jo lapsuudesta, joka huipentuu lapsuuden kuolemanrituaaliin, jossa poikalapsesta tulee mies. Kun mies täyttää 30 vuotta perehdyttäminen päättyy ja mies on aikuinen. Näin hänestä tulee yksi vanhimmista ja hän on päättämässä yhteistä asioista. Poro-pyhätöt sijaitsevat kylän ulkopuolella olevan metsikön sisällä. Tällaiset pyhät metsiköt toimivat kouluina, kokouspaikkoina ja jumalien palvonta paikkoina. Toisen maailman sodan jälkeen Senufojen asuinalueet ovat urbanisoituneet ja tulleet kaupallisiksi. Tänään nuoret hakeutuvat kaupunkeihin ansioiden perässä. Muuttoliikkeet vähentävät isien mahdollisuutta valvoa lasten tekemisiä. Samoin senufo-yhteisön yhteenkuuluvuus on alkanut heiketä. Mihin senufot uskovat ? Suurin osa senufoista on perinteisten uskontojen harjoittajia. Arviolta1/4-osa on muslimeja. Muuttoliikkeet kaupunkeihin kuitenkin lisäävät islamin osuutta. |
||||||
| Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi |