www.afrikkanet.fi

Khasonke
Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

   
   


 

Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

Lähde:  Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

Khasonket, joita Malissa on 165.060, asuvat Keski-Malin kaupungeissa: Bafoulabe, Kayes, Kita ja Yelemane. He ovat Mande-kansan alaryhmä ja läheisessä kosketuksessa naapuriinsa bambara kansaa. Vaikka khasonket puhuvat omaa kieltänsä, monien toisena kielenä on bambara.

Khasonket ovat enimmäkseen maanviljelijöitä. Joskin viimeaikaisten kuivuuskausien vuoksi maanviljely on muodostunut lähes käyttökelvottomaksi elinkeinoksi.

Kuinka khasonket elävät ?

Tärkeimmät viljelykasvit ovat: hirssi, durra, maapähkinä, fonio (durran kaltainen viljakasvi). Omilla kasvimailla kasvatetaan lisäksi maissia, tupakkaa, maniokkia ja monia vihanneksia. Peltotöihin osallistuvat sekä miehet että naiset. Naiset tosin tulevat pelloille myöhemmin ja lähtevät aikaisemmin, jotta mm. perheen ruoka valmistuu ajoissa. Lapset ikävälillä 12 - 14 hoitavat kyntöhärkien ohjailun ja niiden paimentamisen.

Khasonkeilla on myös karjaa: nautoja, lampaita, vuohia, hevosia ja kanoja. Usein nautakarjan hoitaminen on annettu fulaneille. Näin heille itselleen jää aikaa maanviljelyyn lyhyenä sadekautena. Khasonket metsästävät lihan ja nahkojen vuoksi antilooppeja, villisikoja, strutseja ja helmikanoja. Samoin metsästä kerätään villimehiläisten hunajaa.

Khasonke kylä käsittää ruokakuntien taloryhmiä. Ruokakunta on usein ns. laajennettu perhe. Jokainen gwa (ruokakunta) tarjoaa turvallisuuden jäsenilleen ja yhdessä he hoitavat peltotyöt. Ruokakunta työskentelee yhdessä kaikkina viikon päivinä paitsi maanantaina, joka on markkinapäivä ja samalla myös lepopäivä. Khasonke talot ovat yleensä suurempia kuin muiden naapuriryhmien. Enimmillään ruokakunnan taloissa saattaa asua yli 60 henkeä.

Lapset takaavat kotitaloudelle työvoiman ja suvun jatkuvuuden. Khasonke vaimoilla on keskimäärin 8 lasta. Avioliitto on välttämättömyys ja sitä pidetään investointina. Kaikki aikuiset ovat naimisissa ja jopa 70 - 80 vuotiailla leskillä on kosijoita.

Luku- ja kirjoitustaidottomuus on ongelma khasonkien keskuudessa. Muutamia islamilaisia kouluja kyllä löytyy, mutta lapsia tarvitaan perheen pelloilla - heillä ei ole mahdollisuutta käydä koulua.

Mihin kagoto uskovat ?

Khasonket ovat malikite muslimeja.

   
         
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi