Mali: Historia 1960 - 2002
Lähde:  U.S. Department of State

Itsenäisyyden aika 1960

Tammikuussa 1959 Mali muodosti federaation Senegalin kanssa ja kesäkuussa 1960 Malista tuli itsenäinen valtio. Federaatio oli kuitenkin lyhytikäinen: Senegal erosi siitä elokuussa 1960. Syyskuun 22. päivänä 1960 Malista tuli itsenäinen tasavalta ja Modibo Keitasta maan ensimmäinen presidentti. Keita pelasi niin poliittisesti kuin taloudellisesti kaksilla korteilla: hän piti yhteyttä Ranskaan sekä turvautui Neuvostoliiton sotilaallisen apuun.

Vuonna 1962 Mali otti käyttöön oman rahayksikön. Keita otti käyttöön sosialistisen politiikan, joka johti lopulta maan talouden romahdukseen. Tämä poliittinen ja taloudellinen kokeilu kulminoitui siihen, että vuonna 1968  lokakuun 19 päivänä joukko nuoria upseereja suoritti verettömän vallankaappauksen. He asettivat maan johtoon 14-jäsenisen Kansallisen vapautuksen sotilaallisen komitean (CMLN) ja luutnantti Moussa Traoren presidentiksi.

Uusi perustuslaki, joka hyväksyttiin 1974, teki Malista yksi-puolue-valtion. Malia lähdettiin kehittämään kohti siviilihallintoa. Tästä huolimatta valtion johdossa jatkoivat sotilaat. Syyskuussa 1976 Maliin perustettiin uusi puolue - Malin kansan demokraattinen unioni (UDPM) - jonka päämääränä oli demokratia. Yksi-puolue vaalit pidettiin heinäkuussa 1979 ja kenraali Moussa Traore valittiin 99% äänimäärällä maan presidentiksi.

Maan poliittinen tilanne vakautui vuosina 1981 ja 1982. Kuten monessa muussakin Afrikan valtiossa niin myös Malissa vaatimukset monipuolue-demokratiaan kasvoivat. Traoren hallitus antoi tiettyjä vapauksia: riippumaton lehdistö ja itsenäiset poliittiset yhdistykset sallittiin. Vuoden 1991 alussa opiskelijat järjestivät hallituksen vastaisen mellakoinnin. Maaliskuun 26 päivänä 1991 neljä päivää kestäneiden mellakointien jälkeen 17 sotilaan ryhmä vangitsi Traoren ja kumosi perustuslain. Muutamassa päivässä nämä upseerit aikaansaivat 25 henkisen johtavan ryhmän - siirtymäkauden kansan pelastamiskomitean (CTSP). CTSP nimitti siviilihallituksen.  Elokuussa 1991 kansalliskokous antoi luonnoksen perustuslaista (joka hyväksyttiin 12.01.1992), toimiluvat poliittisille puolueille ja selvityksen valitsijamiesvaaleista. Poliittisia puolueita sai siis vapaasti perustaa. Tammikuun ja huhtikuun 1992 välillä Kansalliskokouksen presidentti ja monipuolueneuvosto valittiin. Vuoden 1992 8. päivänä kesäkuuta Alpha Oumar Konare - Malin demokraattisen allianssin (ADEMA) ehdokas - asetettiin Malin kolmannen tasavallan presidentiksi.

Vuoden 1997 huhtikuun presidentinvaaleissa oppositio boikotoi. Presidentti Konare voitti kuitenkin vaalit11.05.1997. ADEMA puolestaan vahvisti asemiaan parlamenttivaaleissa 21.07. ja 03.08.1997 saaden 80% paikoista.