www.afrikkanet.fi

Mali: Historia  2003
Lähde: All AfricaCom, AfrolNews ja WorlBank

   
     

Uusi kultakenttä löydetty Malista

Kanadalainen kaivosyhtiö Etruscan on löytänyt Malin eteläosasta - läheltä muinaisia kultakenttiä - uuden lupaavan kultakentän. Koeporausten mukaan kultapitoisuus on 2.42 grammaa/tonni. Eräissä kentän osissa kultapitoisuus on peräti 8.30 gramma/tonni.

Etruscan on "hyvässä "maineessa Malissa, sillä se on rakentanut kouluja ja terveysasemia alueelle, jossa se suorittaa tutkimuksia.


Termiitit auttavat kultakenttien etsinnässä !

Termiittien pesiä on käyetty jo aiemmin - ennen siirtomaavallan aikaa - kullan etsinnässä. Kun ahkerat termiitit kaivavat pesänsä alle käytäviä, etsiessään pohjavettä ja kasvien juuria, ne tuovat sieltä karkeata maa-ainesta ylös. Ne kaivavat käytäviä aina 10 metrin syvyyteen. Termiitti ei kuitenkaan pysty tunkeutumaan peruskallion läpi.

Kanadalainen kaivosyhtiö North Atlantic Nickel on ryhtynyt analysoimaan termiittipesiä. Näin päästään varsin helpolla ja halvalla analysoimaan maaperää. Yhden termiittipesän antaman maaperän analysointi maksaa noin $20.-.
Yhtiö on analysoinut Dalakan alueelta heinäkuusta 2002 lähtien 2.536 maanäytettä sekä 226 termiittipesänäytettä. Varsinkin termiittipesänäytteiden pohjalta on löydetty viisi aikaisemmin tuntematonta kultakenttää.

 

Mangosuunnitelma yhdistää Malin viljelijät Pohjois-Eurooppaan

Maailman Pankki raportoi 11.11.2003 seuraavaa:


Eurooppalaiset syövät enemmän Aasian ja Latinalaisen Amerikan mangoja kuin Afrikan mangoja.

Kuitenkin vuodesta 2001 lähtien on eteläisen Malin pienviljelijöiden mangoja menestyksellisesti saatu Pohjois-Euroopan vähittäiskauppoihin.

Aikaisemmin Malin vientiä hoiti ja valvoi Norsunluurannikon vientiyritykset. Ne eivät maksaneet rajantakaisille tuottajille paljokaan tuotteista. Vaikka tuotteiden laatu oli korkea, niin lentorahtikustannusten suuruus oli esteenä tuotteiden pääsyyn markkinoille.

Näistä esteistä on nyt päästy, kun Maailman Pankki rahoitti pilottiprojektin vuonna 2001 ($6 miljoonaa). Projekti perusti ei-voittoa-tuottavan organisaation - Agriculural Trading and Processing Promotion Agency (Agence pour la Promotion des Filiéres Agricoles - APROFA).

Monimuotoista logistiikkaa (rautatie, maantie, lento ja laiva) käytetään yleisesti, mutta sitä ei ole kokeiltu helposti pilaantuvien tuotteiden kohdalla ainakaan Malissa. Nyt tämä otettiin käyttöön Malissa ja sen ansiosta Malin tuotantokeskus Sikassossa yhdistettiin Pohjois-Euroopan markkinoille.

Projektin konkreettisia tuloksia ovat mm.:
- ensimmäiset laivaukset vuonna 2001 olivat 220 tonnia. Tuotteet olivat perillä 8 viikossa. Toisena vuonna (2002) samassa ajassa vietiin 600 tonnia mangoja
- laivakuljetukset saatiin pudotettua 10-12 päivään, kun ne normaalisti ovat 25 päivää
- tuottajahinnat ovat nousseet 25% ja pakkausyritys työllistää 150 henkilöä, joista 60% on naisia. Työolosuhteet ovat siedettäviä ja palkkataso on parempi kuin yleinen kansallinen taso
- projekti tuotti ensimmäisenä vuotena voittoa FCFA 26 miljoonaa ($44.598) voittoa
- mangohedelmien laatu oli korkea. Esim. yhtään laatikkoa ei ole Rotterdamin kauppias palauttanut
 

Koleraepidemia puhjennut eteläisessä Malissa

Arviolta 500.000 malilaista on koleratartunnan vaarassa eteläisessä Malissa. Yli 50 ihmistä on kuollut ja varmoja tartuntoja on rekisteröity noin 700 ihmiseltä.

Koleran saa saastuneesta vedestä. Paikalliset asukkaat, jotka ovat kalastajia, käyttävät Niger-joen vettä juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Kansainvälinen organisaatio Médecins Sans Frontiéres (MFS) on lähettänyt  Ostendista/Belgia 30 tonnia lääkkeitä ja muuta materiaalia Maliin koleran torjuntaan.

   
         
    Jorma Sarsama 2007, www.afrikkanet.fi