Mauritania: Maatalous
Lähde: Africa South of the Sahara 2004, Europa Publications 2003
 

Mauritanian pinta-alasta alle 1% on aluetta, jossa sataa tarpeeksi, jotta maanviljely on mahdollista. Nämä alueet ovat pääasiassa  Senegaljoen jokilaaksossa.
Jatkuvat kuivuuskaudet ovat koetelleet maataloutta vakavasti 1970-luvulla. Vuonna 1972 maan viljasato oli vain 29.100 tonnia. Vuosien 1978 ja 1982 välillä satoa saatiin jo 61.620 tonnia/vuosi. Sitten vuosien 1982 - 85 sato oli 1/10-osa koko maan tarpeesta. Seuraavien kolmen vuoden sateiden ansiosta sato nousi 100.000 tonnia/vuosi. Hyvään satoon vaikutti myös hallituksen investoinnit keinokastelujärjestelmiin - tämä vaikutti ennen kaikkea riisin tuotantoon, joka nousi vuoden 1991 41.678 tonnista vuoden 1998 101.900 tonniin. Seuraavina vuosina 1999 - 2000 satomäärät olivat vaatimattomia.
 

Vaikka maataloutta ei kohtaisi kuivuudet, myrskyt tai kulkusirkka tuhot, niin maa joutuu ostamaan viljaa joka vuosi ulkomailta tyydyttääkseen edes osin kulutustarpeen. Kuivuusvuosina 1982 - 84 maahan tuotiin 300.000 tonnia viljaa, jota vielä täydennettiin hätäapuna saadulla 100.000 tonnilla. Tuonnin tarve oli vuonna 1994 81.000 ja sen lisäksi saatiin 25.000 tonnia ruoka-apuna.

Karjankasvatukseen, joka on tärkein elinkeino maaseudulla, kuivuuskaudet vaikuttavat dramaattisemmin kuin maanviljelyyn. Vuonna 1984 nautakarjan pääluku oli enää noin 1 miljoona - se oli puolet 1960-luvun pääluvusta. Vuohiin ja lampaisiin kuivuuskaudet eivät vaikuta niin voimakkaasti - niitä olikin 1984 noin 6.5 miljoonaa. Lampaiden ja vuohien määrä on näistä ajoista kasvanut, kun taas nautakarjan määrät ovat pysyneet alle sen mitä niitä oli ennen kuivuuskausia. FAO:n arvion mukaan vuonna 2001 nautakarjaa oli 1.5 miljoonaa päätä ja lampaita ja vuohia 12.7 miljoonaa.

Vuosina 1985 - 1988 hallitus antoi 35% uudistushankkeista kohdennettiin maaseutuhankkeisiin. Tärkein näistä oli Gorgol- laakson keinokasteluhanke, joka oli arvoltaan $100 miljoonaa. Tätä hanketta rahoittivat Maailman pankki, Euroopan yhteisö (nyk. EU), Saudi Arabia. Libya ja Ranskan yhteensä 85% osuudella. Hankkeen avulla saatiin uutta keinokasteltavaa viljelymaata 3.600 hehtaaria riisille, sokeriruolle, vehnälle ja maissille. Lisäksi oli kaksi muuta projektia, joilla rakennettiin pienempiä patoja Boghén ja maan keski- ja länsiosiin. Yhteensä maa sai uutta viljeltävää peltoalaa lisää kaikkiaan noin 30.000 hehtaaria.
Vuonna 1966 Mauritania sai useista lähetistä yhteensä $76.5 miljoonaa ja 1999 Maailman pankilta $102 miljoonaa lainaa kehittää keinokastelujärjestelmiä.

Mauritanian tärkeimmät maatalousalueet
Lähde: FAO
 

Maatalous 1. Keinokasteltua 11. viljely-laidunmaa hirssi/durra 12. laidunmaata 13. niukkaa kasvillisuutta (kuivaa)

 Mauritanian karjan (onttosarviset) hoitoalueet:
Lähde: FAO
 

Eläimiä per km² nolla < 1 1 - 5 5 - 10 10 - 20 20 - 50 50 - 75 75 - 100 > 100 vettä/ei tietoa