www.afrikkanet.fi
 
   
  Etniset kansat: Zaghawa
Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.

 


 

Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.

Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.
 
Zaghawat, jotka kutsuvat itseään myös nimellä Beri, ovat levittäytyneet asumaan Tsadiin, Sudaniin ja Nigeriin. Nigerissä he asuvat alueella, joka on pääasiassa ruohoista tasankoa syvine rotkoineen.  Autiomaa ympäröi sitä pohjoisessa, idässä ja lännessä. Sateet, joskus riittämättömät, tarjoavat hyvät kasvumahdollisuudet, joskin vesi imeytyy varsin nopeasti maaperään. Kuivana kautena veden puute on ongelma. Tse-tse kärpänen esiintyy heidän eteläisellä alueella.

Zaghawilla oli oma kuningaskunta 600-luvulla, joka jakautui päällikkövaltioihin, yhteiskuntaluokkiin ja klaaneihin. Jäänteitä kuningaskunnasta on vieläkin nähtävissä.

Kuinka zaghawat elävät?

Kun Sudan, Tsad ja Niger itsenäistyivät, ovat maiden hallitukset supistaneet Zaghawa- päälliköiden valtaa. Myös islamin vaikutus heikentää heidän aikaisempaa valtaansa. Nykyään zaghawat ovat huolestuneita taloudellisesta hyvinvoinnistaan, poliittisesta itsenäisyydestään sekä kansallisesta perinnöstään.

Heidän taloutensa perustuu karjankasvatukseen, maanviljelyyn, keräilyyn ja kaupankäyntiin. Nautakarjaa, lampaita, kameleita ja muita kotieläimiä kasvatetaan lähinnä maidon vuoksi. Maitoa käytetään joko tuoreena tai happamana, sellaisenaan tai veteen sekoitettuna, hirssipuuron valmistukseen tai siitä tehdään voita. Aasin maitoa käytetään myös yskänlääkkeenä. Eläinten nahoista valmistetaan vaatteita ja nahka esineitä ja lihaa käytetään ruokana.

Viljakasveina ovat tärkkelyspitoiset juurikasvit ja hirssi. Vihanneksina kasvatetaan sipulia, tomaattia ja okraa. Kasvimaat ovat kotien läheisyydessä. Naiset hoitavat nämä kasvimaat. Samoin he keräävät luonnosta lehtiä, siemeniä, hedelmiä, marjoja ja muuta kotona tarvittavaa. Usein naiset lähtevät pieninä ryhminä keräilymatkoille, jotka saatavat kestää kuukaudenkin. Zaghawat keräävät myös metsästä hunajaa ja kulkusirkkoja.

Monet zaghawista ovat kauppiaita, jotka tekevät pitkiäkin kauppamatkoja. Karjaa, villejä ruohoja ja Akasiapuun kumia vaihdetaan sokeriin, teehen, öljyyn, mattoihin, kuivattuihin taateleihin, saippuaan ja aspiriiniin.

Useimmissa kylissä on moskeija. Kylässä on myös "miesten puu", jonka alla kylän miehet kokoontuvat käsittelemään yhteisiä asioita.

Mihin zaghawat uskovat ?

Zaghawat käännytettiin islaminuskoon 1500-luvulla.

 

 
  Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi