www.afrikkanet.fi
 
   
  Etniset kansat: Dendi, Dandawa
Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.

 


 

Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.

Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse.
 
Dendi-kansa asuu Beninin pohjoisosissa, Togossa, Nigeriassa ja Nigerissä. Nigerissä heidän asuinalueensa on maan eteläisellä rajalla Gaya kaupungin ympäristössä. He ovat Songhai-kansan alaryhmä ja he puhuvat songhain kieltä. He ovat alun alkujaan suuresta Songhain valtakunnasta, joka kukoisti 600-luvulla Länsi-Afrikassa.

Vuosia sitten dendit olivat Niger- joen laakson kauppiaskansa, joka asui karavaanireittien varsilla. Nykyään heistä on tullut vaikutusvaltainen ryhmä alueen poliittisessa elämässä. Suurimmissa kaupungeissa dendit ovat vaikutusvaltainen liike-elämän eliittiryhmä. Monet kuitenkin jatkavat kauppiaina tai maanviljelijöinä.

Dendit ovat sekoittuneet avioliittojen kautta moniin alueen muihin kansoihin.

Kuinka dendit elävät?

Suurin osa dendeistä on maanviljelijöitä ja viljelykasveina ovat maissi, hirssi ja pisanki (banaanilaji, Musa paradisiaca). Maataloustyöt ovat miesten tehtäviä. Naisilla on omat pienet kasvimaansa kylän sisällä. Puutarhatuotteiden myynnillä saadaan lisätuloja, joilla hankitaan mm. vaatteita ja kustannetaan lapsen syntymän ja avioliiton solmimisen juhlallisuudet.

Monet perheet pitävät myös karjaa: nautoja, kameleita, lampaita, vuohia ja kanoja. Vastakohtana heidän eteläisiin naapureihin dendit lypsävät karjansa ja tekevät maidosta voita.

Niin paikalliset kuin alueelliset markkinat ovat varsin tärkeät heidän taloudelleen. Markkinoilla myydään tekstiilituotteita, nahkatavaroita, kola pähkinää, suolaa, kuivattua kalaa ja kotitaloustavaroita.

Jokainen dendikylä on ns. laajennetun perheen talojen kokonaisuus. Heillä on yhteinen miespuolinen esi-isä. Tällainen ryhmä jakautuu alaryhmiin ja lopulta yksittäiseen ruokakuntaan. Jokainen ruokakunta käsittää myös perheen pojat vaimoineen ja lapsineen. Miehellä on yleensä useampi vaimo ja jokaisella vaimolla on oma talonsa. Siellä hän kasvattaa omat lapsensa kunnes he avioituvat tai ovat tarpeeksi vanhoja muuttamaan omaan taloonsa. Ensimmäinen vaimo toimii "päällikkö" vaimona. Avioliitto nostaa miehen kylän vanhimpien luokkaan ja tästä johtuen miehet avioituvat vasta lähellä 30-vuoden ikää. Tytöt avioituvat jo teini-iässä. Kaikki lapset kuuluvat aviomiehen sukuun vaikka tapahtuisi avioero.

Maaseudulla talot ovat pyöreitä ja niissä seinät ovat joko savesta tai ruohomatoista tehtyjä ja olkikattoisia. Suuremmissa kaupungeissa talot tehdään auringon kuivattamista savitiilistä ja katon ovat tiiviiksi tallattua maata. Talot ovat suorakaiteen muotoisia. Talojen keskellä on piha-alue, jossa on paikat karjalle, viljavarastoille ja siellä myös otetaan vieraat vastaan. Ruokakunnan talot muodostavat oman kokonaisuuden, joka on ympäröity savitiilimuurilla.

Mihin dendit uskovat?

Dendit ovat muslimeja. Maaseudulla heillä on kuitenkin myös perinteisiä uskomuksia islamin rinnalla. He palvovat luonnonvoimia ja -henkiä.

 
  Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi