|
Shuwa arabeja nimitetään
yleisesti nimellä "Baggara". Sana tulee arabian sanasta bagar,
mikä tarkoittaa "lehmä" ja viittaa Länsi-Afrikan arabiheimoon, joka
kasvattaa nautakarjaa. Baggarat ovat levittäytyneet Tsad järven
ympärille ja siitä itään päin. Heitä asuu Nigerissä, Sudanissa, Tsadissa,
Kamerunissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Baggara heimo on
arabialaista alkuperää ja pääasiassa he puhuvat arabian kielen
shuwa-murretta.He muuttivat läntiseen Sudaniin 1100 - 1200-luvuilla ja
ovat sieltä sitten levittäytyneet niin itään kuin länteen. 1700-luvulla
he keskittyivät asumaan Tsad-järven ympäristöön. He ovat avioliittojen
kautta sekoittuneet neekeriheimojen kanssa. Tämä verensekoitus on tehnyt
baggaroista tummempia ja paksuhuulisempia kuin ovat muut arabiheimot.
Kuinka baggarat
elävät?
Baggarat eivät voi
kasvattaa kameleita, koska heidän asuinalueensa on tiheä kasvustoista ja
usein ilmastoltaan kosteaa. Tämä piirre erottaa heidät muista
arabiheimoista.
Useimmat baggaroista
elävät paimentolaiselämää. Joka vuosi he muuttavat karjansa kanssa
etelään jokien luo laidunmaita hakien kuivana kautena. Sadekautena he
sitten matkaavat kohti pohjoisen ruohostotasankoja. Muuttojen välissä he
viljelevät durraa, seesamia,
hirssiä ja papuja. Sato korjataan aina kun
palataan takaisin "kotiin".
Miehen ja naisen rooli on
selvästi erilainen. Naisten velvollisuuksiin kuuluu maidon lypsämisen
lisäksi sen myyminen meijereihin ja/tai sen valmistaminen myyntiin
markkinoille. Naiset pitävät näin saadut ansiot itsellään ja
hankkivat niillä tarvikkeita kotiin. Naiset myös rakentavat talot,
huolehtivat lapsista, hakevat veden, valmistavat ateriat ja käyvät
kauppaa markkinoilla.
Miehet huolehtivat
karjasta, joka on perheen pääasiallinen toimeentulon lähde. He
myös hoitavat kaikki peltotyöt. Vaikka äiti kasvattaa lapset, niin
isällä kuitenkin osoittaa huomiota heihin ja pitää aika ajoin myös
kuria. Kun naiset ovat vastuussa ruokakunnasta, niin isät saattavat
siirtyä muutamaksi vuodeksi ansiotyöhön muihin maihin.
Baggaroiden toimeentulo
on kiinni eläimistä. Niistä saatua maitoa ja juustoa syödään
talviaikana. Eläinten rasvaa ja lantaa käytetään lääkinnällisenä
voiteena. Nahoista saadaan vaatteita ja telttoja. Jopa luita käytetään
koristeina ja aseina.
Baggarat asuvat
eläinnahoista tehdyissä teltoissa, jotka siis naiset tekevät. Ne on
helppo purkaa ja siirtää eläin selässä kun uusia laitumia etsitään.
Kun saavutaan uuteen
leiripaikkaan, niin ensin rakennetaan naisten ja lasten vuodepaikat.
Sitten teltta rakennetaan näiden ympärille. Teltat rakennetaan ympyrään
ja keskelle jääväälle aukiolle tuodaan eläimet yöksi.
Naimisissa oleva nainen
omistaa oman telttansa ja siellä olevat tavarat. Miehet rakentavat
aurinkokatoksen joko sisäaukiolle tai telttojen ulkopuolelle. Katoksen
alla sitten ruokaillaan, puhutaan, hoidetaan sosiaalista elämää ja
tavataan ystäviä.
Baggaroiden keskuudessa
polygamia (moniavioisuus) on valalla. Jos miehellä on kaksi vaimo,
toinen asuu kiinteästi viljelypaikkalla ja toinen on mukana karjan
kanssa.
Mihin baggarat
uskovat?
Baggarat ovat muslimeja
1200-luvulta lähtien.
|