Orjuus Nigerissä:
Lähde: Slevery In Niger, www.antislavery.org/index.htm

Orjuus Länsi-Nigerissä

Länsi-Nigerissä, jota asuttavat zarma-songhait, tuotanto perustui ja perustuu vieläkin orjuuteen. Tutkijat ovat haastatteluiden avulla 1980-luvulla selvittäneet alueen väestön kahtia jakautuneisuuden vapaisiin ihmisiin ja orjiin Zarma - Songhai yhteiskunnassa. Erään haastatellun mukaan: " Jos se tapahtuisi ( orjuus lakkautettaisiin), me kaikki kuolisimme. Meidän naisemme eivät osaa jauhaa viljaa, he eivät osaa hakea vettä tai valmistaa ruokaa. Se, mitä teemme on viettää vapaata aikaa. Me emme osaa viljellä maata. Orjamme tekevät kaiken työn".

Edellä mainittu kuvaa hyvin orjuuden merkitystä ja sen suuruusluokan myös tämän päivän yhteiskunnassa. Zarma-Songhai yhteiskuntaa leimasi 1500 - 1800 luvuilla jatkuva muuttoliike. Alueelle muuttivat peulit ja tuaregit.

Yhteiskunta koostui kolmesta sosiaalisesta ryhmästä:
1. sotilasjohtajat ja prinssit (koy ja koy izé)
2. vapaat kansalaiset
3. (sota) vangit , joita kutsuttiin nimellä banya

Orjat muodostivat työtätekevän luokat näissä sotaa käyvissä yhteiskunnissa. Vuosina 1904 - 1905 heidän osuutensa koko väestöstä oli 3/4-osaa.

Orjat hankittiin yleensä sotasaaliina. Toinen hankitatapa oli ostaa: orjien hinnat vaihtelivat. Lapsen hinta oli 80.000 - 100.000 kauriinkotiloa, aikuinen maksoi 60.000 ka nuoret tytöt 100.000 - 150.000 kauriinkotiloa. Orjia vaihdettiin myös vaatteisiin, hevosiin ja viljaan.

Zarma-Songhai yhteiskunta toimi täysin orjatyövoimalla.