Orjuus Nigerissä:
Lähde: Slevery In Niger, www.antislavery.org/index.htm

Orjuus Pohjois-Nigerissä

Ader

Alue, joka tunnettiin nimellä Ader, on nykyisin Tahou Aderin hallintoalue. Tätä aluetta asuttivat aznat. Aznat jakautuvivat kahteen ryhmään:

1. Azna Mahalba, jotka olivat pääasiassa metsästäjiä, mutta osin myös maanviljelijöitä
2. Azna Ramu, jotka puolestaan saivat toimeentulonsa keräilytaloudesta

Näiden kahden kansan rauhaisaa eloa tulivat sitten järkyttämään pohjoisesta käsin kansa nimeltä Tuareg Kel Aïr. He ottivat alueen hallintaansa ja perustivat päällikkövaltioitaan sekä muuttivat yhteiskuntajärjestyksen täysin.

Tuaregien muuttamisen jälkeen alue sai nimekseen Adar. Nimi tarkoittaa tänään koko aluetta. Valloittajat eivät muuttaneet alkuperäisen väestön elämäntapaa. He jatkoivat hirssin viljelyä sekä metsästystä että luonnonantimien keräilyä. Uusi yhteiskuntajärjestelmä syntyi silloin, kun maahanmuuttajat perustivat Sarki Adarin (johtajanaan Adar) ja valtion pääkaupungiksi tuli Illéla, joka toimii edelleen ko. hallintoalueen pääkaupunkina.

 Sarki oli kaiken kansan yläpuolella. Hän hallitsi varsin laajaa aluetta. Hänen jälkeensä tuli Lisawa, jotka muodostivat etuoikeutetun luokan. He sekä sarkit olivat kotoisin Aïrista.

Yhteiskunnan muutokseen vaikutti eniten orjuus. Maahanmuuttajien eli tueregien elämään oli aina kuuluneet orjat. Nyt uudet alueen asukkaat eli tuaregit hakivat orjansa Gobirista ( tämän päivän Tibiri), Zamfarasta ja Kabista (tämän päivän Nigeriaa). Orjia hankittiin myös niistä oman alueen kylistä, jotka uskalsivat kapinoida uusia tulokkaita vastaan.

Orjuus ei ollut käytössä alkuperäisen väestön keskuudessa, sitä harrasti ainoastaan uusi hallitseva tuareg-yhteisö.
 

Aïr

Historiallisesti ja poliittisesti Pohjois-Niger oli tuaregien Aïrin sulttaanikunta. Tullessaan alueelle tuaregit pakottivat alkuperäisväestön muuttamaan etelään päin ja totaalisesti valloittivat alueen itselleen. Aïrin sulttaanikunta, joka perustettiin 1300-luvulla, oli monien heimojen yhteensulautuma. Valtaa pitivät rautaisella kädellä Aïrin hallitsijat ja he kävivät jatkuvia sotia hausojen kanssa.

Musta väestö jäi asumaan Aïriin.  Tuaregien yhteiskunta jakautuu kahteen tasoon:

1. vapaat ihmiset
2. orjat.

Ylimpänä ovat Imajaghan - aateliset. He olivat vähemmistönä kaikissa taureg-yhteisöissä. He omistivat yleensä suuren määrän karjaa ja pitivät yllä kuvaa itsestään, että heillä on myyttinen alkuperä. Tosin sanoen heitä pidettiin yli-ihmisinä. He huolehtivat siitä, että kansa uskoi heillä olevan erinomaisia kykyjä mm.: kestää hyvin nälkää, janoa, väsymystä..... Ryhmänä he pitivät etäisyyttä kansaan eli veronmaksajiin - Imghad. Avioliittoja näiden kahden ryhmän välillä ei sallittu.

Imghadit olivat suurin yhteiskuntaluokka. He olivat yleensä iholtaan vaaleampia kuin imajaghanit. He ovat vapaita kansalaisia, mutta alemmalla tasolla kuin valtaa pitävät.

Iklan eli orjat - heitä oli jokaisessa tuareg-yhteisössä. Tämä on käytäntö edelleen heidän keskuudessaan. Tuaregit hankkivat orjansa siitä alkuperäisväestöstä, jonka alueen he olivat valloittaneet itselleen. Orjalla ei ollut "perhettä". Hän liittyi isäntänsä perheeseen ja häntä pidettiin isännän "poikana". Hän sai avioitua ja isäntä antoi myötäjäiset. Kuitenkin orja-avioparin lapset kuuluivat vaimon isännälle. Orja ei voinut periä mitään. Kun orja kuoli, hänen omaisuutensa - mikäli sitä oli - kuului isännälle. Orja voitiin myydä edelleen tai vaihtaa tavaraan, eläimiin tai aseisiin.