| www.afrikkanet.fi
Nigeria: Gwandara |
||||||
|
Gwandarat asuvat Nigerian Plateau osavaltion Akwajan, Lafian, Keffin ja Nassarawan alueilla. Gwandaroitten historia liittyy islamin tuloon 1300-luvulla Kanon alueelle. Tällöin Gwandara, joka oli hallitsevan päällikön poika, kieltäytyi kääntymästä islamilaisuuteen. Jotta hän ei olisi joutunut orjuuteen hän lähti seuraajiensa kanssa pakosalle ja muutti Gwagwaan. Muslimien yhä hyökätessä he joutuivat muuttamaan edelleen kauemmaksi etelään.
Gwandarat asettuivat lopulta asumaan Jukunin territorioon 1600- ja 1800
luvuilla. Jukunista oli tullut alue, jonne pakolaisia tuli eri syistä ja
jota aluetta gwandarat hallinnoivat monia vuosia. Kuinka gwandarat elävät ? Gwandarat elävät Benue jokilaakson muiden kansojen - Gwari ja Yeskwa - kanssa läheisessä yhteydessä. He usein hakevat puolisonsa Yeskwa kansasta. Kuitenkin esimerkiksi uskonto ja tanssi on samanlaista kuin Arago kansalla. Useimmat gwandaroista ovat maanviljelijöitä. Heidän peltonsa sijaitsevat usein kaukanakin kylästä. Talot, jotka ovat pyöreitä, muodostavat perhekunnittain oman kokonaisuuden. Tällaiseen talokokonaisuuteen on vain yksi sisäänkäynti, koska talot on liitetty tosiinsa viljalaarilla tai vilja-aitalla. Jokaisella kylällä on kylänpäällikkö, joka hoitaa kylän asiat ja ratkaisee kiista-asiat. Palmuöljy, jolla on monia käyttötarkoituksia, on tärkeää heille. Jokaisessa kylässä sitä on varastoituna suuret määrät ja he myyvät sitä markkinoilla. Toinen markkinahyödyke ovat matot. (Yhden maton tekemiseen menee neljä päivää). Oluella ja tupakalla on huomattava merkitys, vaikka vain harvat heistä käyttävät niitä. Perheen pojat työskentelevät perheen pelloilla kunnes avioituvat, joka tapahtuu 17. vuoden iässä tai vanhempana. Tytöt kihlautuvat jo lapsina paljon ennen avioliittoikää. Heillä on kuitenkin oikeus purkaa kihlaus, jolloin he palauttavat saamansa morsiomaksun sulhaselle. |
||||||
| Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi | ||||||