Nigeria: Banga
Lähde: Joshua Project, Bethany World Prayer Center

Photo source: Bethany World Prayer Center, © 1999. Used with permission from the Adopt-A-People Clearinghouse.

Bangat Nigeriassa Map source: Bethany World Prayer Center, © 1999. Used with permission from the Adopt-A-People Clearinghouse.

Bangat, joita on Nigeriassa noin 18 000, ovat sijoittuneet asumaan Sokoton maakuntaan sekä pääasiallisesti Zuru-Donkon alueen Juruun. Heidän asuinalueensa käsittää vesirikkaan maan sekä jyrkkäkallioiset mäet.

Historian  mukaan joskus 1700-luvulla käytiin mellakoita Zamfara ja Kebbi kansojen välillä. Banga - heimo muutti ensimmäisenä etelään, missä he perustivat puoli-itsenäisen Donkon kuningaskunnan. !800-luvulla bangat olivat voimakas kansa, joka vastusti fulaneja, jota liikkuivat Donkon kuningaskunnassa. Nykyäänkin he vastustavat niin fulanien kuin hausojen levittäytymistä.

1900-luvun alussa Englanti jakoi Pohjois-Nigerian maakuntiin ja itsenäisiin alueisiin, joita hallitsi pakallinen johtaja. Tällöin Donkojen päällikkö nautti korkeata asemaa johtuen heidän historiastaan. Bangoilla on vielä nytkin poliittista vaikutusvaltaa.
 

Kuinka bangat elävät ?

Bangat ovat erinomaisia maanviljelijöitä. Viljelykasveina ovat durra, riisi, bataatti, punapippuri, puuvilla ja tupakka. Naisten tehtäviin kuuluu mm. kerätä metsän tuotteita: locust-pähkinöitä, tiettyjen kasvien juuria, hunajaa, voipuun pähkinöitä sekä erilasta puuta, joko keittiöön tai sitten lääkinnällisiin tarkoituksiin. Sekä metsästystä että kalastusta harjoitetaan, joskin niiden merkitys on vähentynyt.

Monet bangoista toimivat kutojina, maton tai ruukkujen tekijöinä. Samoin niin nahka- kuin puutöitä tehdään paljon. Kaiken lisäksi he ovat hyviä musiikissa - nimenomaan rumpujen soittamisessa. Rumpaleita pidetään heidän keskuudessaan  arvovaltaisena ryhmänä.

Bangojen talot ovat pyöreitä, seinät on tehty mudasta ja katto on oljista. Sängyt on tehty mudasta ja ne ovat irti lattiasta, jolloin tulta voidaan pitää sängyn alla kylminä aikoina. Asuntoalue pidetään järjestyksessä. Polttopuut pidetään aina talorykelmää suojaavan muurin juurella. Jokaisella taloryhmällä on portinvartijantalo, jossa vieraat otetaan vastaan ja jota käytetään viljavarastona ja jonne karja viedään yöksi.

Bangat ovat hyvin taikauskoinen kansa. Esimerkiksi kun nainen on raskaana, hän ei saa syödä tiettyä ruokia, eikä käydä vedessä pahojen henkien vuoksi eikä hän saa myöskään poistua kodistaan keskellä päivää. Lapsen synnyttyä vanhemmat eivät saa pitää lasta sylissään. Nuori hoitaja vain voi tuoda lapsen äidin luo imetystä varten.

Kun lapsi on täyttänyt seitsemän vuotta, hän aloittaa työn teon. Pojille annetaan pieni kuokka ja myöhemmin aseita metsästystä varten. Isä opastaa poikia näissä töissä. Nuoret tytöt auttavat äitiä kotiaskareissa ja huolehtivat nuorimmista sisaruksistaan. Myöhemmin heitä opastaa ruukkujen tekoon alan mestari.

Paini on erittäin tärkeä urheilumuoto bangoille. Pojat aloittavat sen 14-vuotiaina. Painiotteluja käydään kylän sisäisinä ja kylien välisinä kilpailuina. Joka vuosi haetaan mestari, joka sitten saa kantaa sen merkiksi haaraista sauvaa.
 

Mihin bangat uskovat ?

Vaikka 10% bangoista on kääntynyt islaminuskoon hausojen ja fulanien vaikutuksesta, myös he harjoittavat perinteisiä uskonnollisia menoja.
Bangat ovat pääsääntöisesti animisteja. Kiviä tai puita palvotaan yleisesti. Miehillä on omat henkilökohtaiset jumalansa. Kylän "sateentekijä" rukoilee jumalia lähettämään sadetta. Samoin hän rukoilee ylijumalaa - Assilus - kun on ongelmatilanteita.