| www.afrikkanet.fi
Dong |
||||||
|
Dongit ovat asettuneet asumaan Nigeriassa Adamawan osavaltion Binyerin alueelle. Osa heistä asuu myös Taraban osavaltion Dongan alueella. Alue, jossa he asuvat, on lukuisten jokien ansiosta hyvää viljelymaata. Vaikka alueella on paljon vuoristoa, he asuvat tasankoalueella. ja toimeentulonsa he saavat maanviljelyksestä. Satoja vuosia sitten dongit, jotka kuuluivat suurempaan Chamba kansaan, muuttivat Lähi-Idästä Tsadin ja Bornon kautta Nigerian Benuejoen laaksoon. Bata kansa kuitenkin ajoi heidät sieltä pois ja he joutuivat muuttamaan Kameruniin Yeliin.
1800-luvulla dongit elivät sopusoinnussa fulanien kanssa ja seka-avioliittot
olivat yleinen käytäntö. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin fulanit
hyökkäsivät dongien kimppuun ja surmasivat heidän päällikkönsä ja ajoivat
dongit pois Kamerunin asuinaluilta. Dongit asettuivat asumaan tämän jälkeen
nykyisille asuinalueilleen. Kuinka dongit elävät ? Dongit ovat jakautuneet klaaneihin eli sukuihin. Jokaisella suvulla on johtajansa, jota ei valita vanhemmuuden, vaurauden tai vaikutusvallan pohjalta, vaan perinteisten tapojen ja uskonnollisten riittien tietämyksen mukaan. Kun pojat tulevat 15. vuoden ikään heidät ympärileikataan muiden saman ikäryhmän poikien kanssa. Pojat siirtyvät asumaan leiriin kylän ulkopuolelle ympärileikkauksen jälkeen. Täällä he elävät papin huolenpidon alla kaksi kuukautta. Tällöin pojille opetetaan kädentaitoja, sotimista ja vaikeuksista selviytymistä. Samoin he perehtyvät esi-isien palvontaan. Kun pojat ovat parantuneet, he palaavat kylään, jossa järjestetään suuret aikuisuuteen siirtymisen juhlat. Tähän aikaan ajoittuu myös vaimon valinta. Tyttö ja hänen isänpuoleinen täti päättävät siitä mikä sulhasehdokas hyväksytään. Kun nuori mies on valittu, tulee hänen antaa paljon lahjoja tytölle ja hänen perheelleen. Pojan tulee myös työskennellä ystäviensä kanssa tytön vanhempien pelloilla kunnes avioliitto solmitaan. Tytön täti kerää morsiomaksun ja ilmoittaa vihkimispäivän. Täti on myös vastuussa tulevien lasten nimenannosta. Isän puoleista tätiä kunnioitetaan suuresti, sillä hänellä uskotaan olevan voimaa joko siunata tai kirota joku. Dongit viljelevät durraa, hirssiä ja erilaisia vihanneksia. Joka lokakuu, kun durran varret alkavat näkyä, järjestetään Purma-juhla. Tämä on suuri ja tärkeä dongien juhla, johon kutsutaan myös naapurikansoja. Vaikka juhla liittyy maanviljelyyn, se on kuitenkin enemmän perinteinen sotaisa tapahtuma. Juhlissa juodaan paljon olutta, musiikki soi ja tanssitaan. Mihin dongit uskovat ? Fulanien vaikutuksesta monet ovat kääntyneet islamilaisuuteen. Siitä huolimatta vanhat perinteet ja uskomukset ovat vallalla, Dongien mukaan ylijumala on olemassa ja hän on kaukana. He voivat saavuttaa hänet vain muiden jumalien ja esi-isien henkien kautta. Jokaista jumalaa palvotaan erikseen. Voimakkain näistä jumalista on vera, jota palvotaan silloin, kun perheen jäsen on kohdannut vääryyttä. Voma on sateen jumala, jota palvottaessa soitetaan huiluntapaista instrumenttia.
|
||||||
| Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi | ||||||