Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999. Used with permission from Adopt-A-People Clearinghouse

Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999. Used with permission from Adopt-A-People Clearinghouse

Kulangot ovat lähtöisin Norsunluurannikon koillisosasta läheltä Bounaa. Samoin he ovat asuttaneet Bondoukoun aluetta.. Osa heistä on muuttanut asumaan länteen Ghanaan. Norsunluurannikon kulangoja kutsutaan nimellä Bouna Kulango ja myös Bondoukou Kulango. He puhuvat Niger-Kongon kieli perheen Gur-kielen kulango bounaa (nkurange). Kulangot ovat läheistä sukua entisille vihollisilleen Lobeille. Kulangot asuvat erittäin kuumalla alueella, jossa on vain yksi sadekausi vuodessa. Pitkät kuivuuskaudet haittaavat suuresti maanviljelyä. Kulangot kuitenkin jatkavat elämistään maata viljellen, joskin nuoret ovat muuttaneet etelään lähinnä kaupunkeihin työn perässä. Kuinka kulangot elävät ? Kulangot ovat maanviljelijöitä ja viljelykasveina ovat jamssi, maissi, pavut, maapähkinä, okra, pippurit, puuvilla, banaani, papaija ja vesimeloni. Eräät perheet pitävät myös karjaa: vuohet, lampaat ja nautakarja. Miehet hoitavat suurimman osan maatöistä ja naiset keräävät metsänantimia - hedelmiä ja pähkinöitä. Samoin naisilla on pienet vihannesmaat kodin lähistöllä. Kerran niin hedelmällinen Kulangon alue on muuttunut lähes täysin pensaikoksi ja tämän vuoksi kulangot ja myös muut ryhmät ovat joutuneet hakemaan uusia viljelymaita etelämpää. Kun miehet löytävät viljelykelpoista aluetta, he asettuvat sinne. Kun viljelymaa on viljelykelpoista ja asunto rakennettu, perhe muuttaa myös sinne. Eräät kulangot ovat muuttaneet asutustaajamiin ja kaupunkeihin työn perässä. Jokainen Kulangokylä käsittää useita pieniä talokokonaisuuksia. Tällainen kokonaisuus käsittää pieniä savesta tehtyjä ja palmunlehdillä tai oljilla katettuja majoja. Majat on ryhmitelty keskusaukion ympärille - keskusaukio palvelee kokoontumispaikkana. Majakokonaisuus on yhden ns. laajennetun perheen yhteisö, joka muodostaa yhteisen kotitalouden. Suvun vanhin mies on yhteisön päällikkö ja hän vastaa esi-isien henkien palvonnasta. Päällikön seuraaja on aina hänen vanhimman sisaren vanhin poika. Kaikki koko kylän asiat ja erimielisyydet ratkaisee kylän päällikkö yhdessä kylän uskonnollisen johtajan kanssa. Avioliitot on järjestetty - tytön isä tai laajennetun perheen päällikkö suorittaa aviopuolison valinnan. Avioliitto solmitaan tytön ollessa vielä lapsi. Kun avioliitto on solmittu, tyttö voi jäädä asumaan omaan kotiinsa tai seurata miestänsä. Jos hän jää omaan kotiinsa, niin tyttölapset kasvavat äidin kanssa, mutta poikalapset - heti kun he oppivat puhumaan ja kävelemään - muuttavat isän luo. Kulangoilla on useita juhlallisia seremonioita kuten vuosittainen jamssi juhla. Tällöin vanhemmat ja lapset antavat lahjoja toisilleen ja juhla päättyy yhteiseen atriaan, jossa syödään keittoa ja lihaa jamssin kera. Samoin kuolleita juhlitaan ja tällöin pyydetään jumalilta ja esi-isien hengiltä varjelusta ja suojelua. Juhliin kuuluvat tärkeinä osina laulu ja tanssi. Mihin kulangot uskovat ? Vaikka vuosisatojen ajan Dyula muslimit ovat käännyttäneet kulangoja islamilaisuuteen, niin vain noin 6% heistä on muslimeja. Muut harjoittavat edelleen vanhoja perinteitä ja palvovat esi-isien henkiä. He uskovat ylijumalaan, jota palvotaan "äiti maan" kautta. Maan jumala, Tano, on koko kansan jumala. Tanolla on oma alttarinsa ja kerran vuodessa pidetään hänen kunniakseen juhla. Hädän ja vaikeiden aikojen koittaessa rukoillaan ja uhrataan murskattua jamssia esi-isien hengille. Kulangot uskovat, että henget ovat villi- eläimissä tai erilaisissa kohteissa kuten ukkosessa, salamassa, vedessä jne.