www.afrikkanet.fi    
  Norsunluurannikko: Etniset kansat - Malinke, Mau
Lähde: Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 


 

Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

Bethany World Prayer Center, © 1999.
Used with permission from
Adopt-A-People Clearinghouse

 
Norsunluurannikon maut asuvat Touban alueella lähellä Guinean rajaa. Heidän kielensä - mau - kuuluu mandekieliin, joita puhutaan laajalti Länsi-Afrikassa. Mau-kansaa ympäröi muita mandea puhuvia kansoja mm. julat.

Kun eurooppalaiset ensimmäisen kerran tulivat tälle alueelle, he kohtasivat siellä hyvin järjestäytyneen yhteiskunnan. Maut ovat patrilineaarinen ja patriarkaaninen yhteisö.
Ensin alueelta keräsivät portugalilaiset ja espanjalaiset norsunluuta, kultaa ja strutsin sulkia ja sitten englantilaiset ja hollantilaiset rahtasivat sieltä orjia. Ranskalaiset ottivat alueen siirtomaakseen ja koko Norsunluurannikko siirtyi ranskalaisten alaisuuteen vuonna 1908. Ranska onkin vielä maan virallinen kieli.
 

Kuinka maut elävät?

Mau-yhteisössä klaani (suku) on tärkein asia. He ovat erittäin lojaaleja suvulle ja ylpeitä siitä. He ilmaisevat omistautumistaan suvulle usein tanssien . Heillä on varsin rikas perinne tarinoiden kerrontaan. Mauilla on tiettyjä moraalisääntöjä: omistautuminen omalle kansalle, kuuliaisuus ja rehellisyys - kaikki nämä tulevat vahvasta omanarvontunnosta. Samoin itsekkyys ja epäystävällisyys ovat paheita, jotka häpäisevät heidän omanarvontuntoaan.

Mau-yhteisö muodostuu pienistä savesta tehdyistä majoista, joissa on kartiomuotoiset palmun lehdistä tai oljista tehdyt katot. Miehet ja naiset asuvat omissa taloissaan. Miesten majat ovat pyöreitä ja naisten suorakaiteen muotoisia. Kylän talot ovat sijoittuneet epäsäännöllisesti keskusaukion ympärille. Keskusaukio toimii yhteisenä kokoontumispaikkana. Monet yhteisöt muodostuvat yhdestä ns. laajennetusta perheestä, joka toimii yhtenäisenä ruokakuntana. Jokaisella perheellä on päällikkönsä, joka mm. toimittaa esi-isien henkien palvonnan. Uusi päällikkö on aina entisen päällikön vanhimman sisaren vanhin poika. Uusi johtaja muuttaa pois kotoaan tultuaan valituksi päälliköksi. Kylällä on sekä uskonnollinen että maallinen johtaja.

Usein mau-tytöt kihlataan jo varsin nuorina ja avioliitto solmitaan heidän ollessaan 16 vuotiaita. Avioliiton järjestää joko tytön isä tai ns. laajennetun perheen päällikkö. Tyttö voi jäädä asumaan omaan kotiinsa tai seurata miestään. Jos hän jää oman isänsä hoiviin, niin hänen tyttärensä kasvavat siellä, mutta pojat muuttavat jo nuorena oman isän luo. Moniavioisuus on käytäntö, vaikka se onkin laitonta.

Melkein puolet mau-kansasta on alle 15-vuotiaita ja vain 13% heistä elää yli 45 vuotiaiksi. Osin tästäkin syystä vanhempia kunnioitetaan ja varsinkin jos he vielä ovat muslimipappeja.

Mihin maut uskovat ?

Maut ovat muslimeja. Kuitenkin mm. esi-isien henkiä palvotaan.

 
  Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi