|
Maa voidaan jakaa kasvillisuuden
ja "maiseman" mukaan kolmeen päävyöhykkeeseen:
1. Rannikko ja rannikkoalanko
Rannikon pituus on 515 km. Lännessä se on kallioinen. Täällä
rannikko käsittää niemiä ja hiekkaisia lahtia. Idempänä se muuttuu melkein
suoraviivaiseksi rantaviivaksi. Leveiden ja kookospalmuja kasvavien
kannasten takana on monia laguuneja - mm. Lagune Tadio, Lagune Ebrié ja
Lagune Aby - ja mangrovemetsiä. Noin 200 m:n korkeudessa olevalla
rannikkoalangolla on pieniä kukkuloita. Täällä olevat plantaasit ovat
pienentäneet alkuperäistä sademetsää.
2. Sisämaan ylätasanko
Rannikkoalangolta maa kohoaa kohti sisämaan ylätasankoa, joka on noin
500 m:n korkeudessa merenpinnasta. Täällä virtaavat suuret, koskien ja
vesiputousten muodostavat joet (Komoé, Bandama, Sassandra ja Cavally)
melkein yhdensuuntaisesti kohti merta. Tälle alueelle on tyypillisiä
yksittäiset vuoret, jotka kohoavat alueella runsaasti olevien metsien
yläpuolelle. Aleen pohjoisosassa metsien tilalle tulee kosteasavannit.
3. Luoteinen vuoriylänkö
Maan suurimmat korkeus erot esiintyvät luoteisella vuoriylängöllä.
Täällä Liberian ja Guinean rajalla sijaitsee maan korkein vuori Mont Nimba
1752 m. Idempänä on sitten paljaita ylätasankoja ja pyöreämuotoisia vuoria
Kasvillisuus ja eläimet
Maan rannikkoa hallitsevat suuret kookosplantaasit. Laguunien ja jokien
suistot ovat mangrovemetsää. Muualla maan eteläosissa kasvaa lähinnä
sademetsää. Pohjoisessa on sitten kasvillisuustyyppinä kuiva- ja
ruohosavannit ja jokien varsilla puistomaiset metsät.
Norsunluurannikon eläimistö
on runsaslukuinen. Sademetsissä asustavat simpanssit ja marakatit.
Savannivyöhykkeen eläimiä ovat paviaanit, erilaiset antiloopit, gasellit,
hyeenat ja leopardit. Vesissä asustelevat krokotiilit ja virtahevot.
|