Bouvet´n saari on noin 6.5 km pitkä ja 5 km leveä. Sen keskellä kohoaa Olavtoppen 780 metrin korkeuteen. Saaren keskustassa, joka tunnetaan nimellä Wilhelm II tasanko, on toimimattoman tulivuoren jään täyttämä kraateri. Jäätiköt peittävät suurinta osaa saarta. Kaksi suurinta jäätikköä ovat Posadowskyn jäätikkö pohjoisrannikolla ja Christensenin jäätikkö etelässä. Jyrkät - jopa 500 metriä korkeat - kalliot ympäröivät saarta.

Bouvet sijaitsee noin 1.600 km lounaaseen Hyväntoivonniemestä Keski-Atlantin harjanteen eteläisimmässä päässä. Kuten muutkin tämän alueen saarista niin Bouvetin on tuliperäinen ja siellä on tapahtunut lukuisia tulivuorenpurkauksia. Läheisyydessä ovat olleet mm. Lindsayn ja Thompsonin saaret, joista jälkimmäinen lienee tuhoutunut vuoden 1895 tulivuorenpurkauksessa.
Bouvetia voidaan pitää maapallon yksinäisimpänä saarena, koska valaan- ja hylkeenpyynti on vähentynyt. Saarella käy varsin harvoin ihminen.

Saarta peittää usean sadan metrin paksuinen jääkerros. Meri on jäässä ympäri vuoden ja saaren keskilämpötila on -1.5 C-astetta.

  
   

Lähde: CIA WorldFacbook 2004

 

  
    Bouvetin saaren löysi Jean-Baptiste-Charles Bouvet de Lozier tammikuun 1. päivänä vuonna 1739. Hän ei kuitenkaan pystynyt nousemaan maihin. Samoin hän ei pystynyt tarkoin määrittämään saaren sijaintia
Joulukuussa 1825 kaksi englantilaista hylkeenpyyntialusta löysi uudelleen saaren ja he antoivat sille nimen Liverpool saari. Saari liitettiin silloin Englannin kruunun alaisuuteen.
Norja valloitti saaren vuonna 1928. Se oli kiinnostunut alueen valaanpyynnistä. Vuonna 1971 saari julistettiin  luonnonsuojelualueeksi.		  
       
    Lähteet:

1. CIA WorldFactbook 2004
2. The South Atlantic & Subantarctic Islands, by Paul Carroll
3. 70 South, http://www.70south.com/home/ 		 
   
Ilman innostusta ei ole syntynyt mitään suurta.
Raplh Waldo Emerson
 
    Jorma Sarsama, 2005