Päiväntasaajan Guinea: Historia: 1900 - 2001
Lähde: U.S. Department of State

Espanjan siirtomaa

Espanjalta puuttui halu ja mielenkiinto 1900-luvun alussa kehittää alueen taloutta. Kuitenkin Biokon saarella kaakaotuotantoa lisättiin tuomalla tuhansia työläisiä Nigeriasta plantaaseille. Itsenäistyessään vuonna 1968 Päiväntasaajan Guineassa oli Afrikan korkein BKT per capita. Samoin espanjalaiset olivat auttaneet maata saavuttamaan korkeimman luku- ja kirjoitustaidon mitä löytyi Afrikasta.

Vuonna 1959 maassa pidettiin ensimmäiset paikalliset vaalit ja silloin valittiin ensimmäiset maan edustajat Espanjan parlamenttiin. Vuonna 1963 maan kaksi provinssia sai rajoitetun itsehallinto-oikeuden. Maan nimi muutettiin Päiväntasaajan Guineaksi.

Itsenäisyys

Maaliskuussa 1968 maan nationalistien ja YK:n painostuksesta Espanja suostui takamaan maalle itsenäisyyden. Perustuslaillinen kokous kirjoitti vaalilain ja laati perustuslain. YK:n tarkkailijoiden ollessa paikalla kansanäänestys pidettiin 11.08.1968. Perustuslaki hyväksyttiin 68% äänin ja Korkein Oikeus määrättiin järjestämään presidentin valinnan.

Syyskuussa 1968 Francisco Macias Nguema valittiin presidentiksi ja maan itsenäisyys vahvistettiin lokakuussa. Heinäkuussa 1970 Macias teki maasta yhden puolueen valtion ja toukokuussa 1971 hän kumosi tärkeimmät osat perustuslaista. 

Vuonna 1972 Macias otti hallituksen kokonaan valvontaansa ja nimitti itsensä elinikäiseksi presidentiksi. Macias hylkäsi kaikki muut hallinnon toimet paisti sisäisen turvallisuuden, jonka tehtävänä oli terrorismin tuhoaminen. Tämän johdosta 1/3-osa kansalaista joko tapettiin tai he pakenivat maasta. Varkauksista, tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä johtuen maan infrastruktuuri - sähkö, vesi, tiet, liikenne ja terveydenhoito - romahtivat. Uskonnonharjoittaminen kiellettiin ja opetus lopetettiin. Biokossa olleet Nigerian sopimustyöläiset - heitä oli noin 60.000 - lähtivät maasta vuoden 1976 alussa. Koko maan talous romahti. Ammattitaitoiset kansalaiset ja ulkomaiset asiantuntijat lähtivät maasta. Maa oli usean vuoden ajan suljettu muusta maailmasta.

Elokuussa 1979 Maciaksen veljenpoika Teodoro Obiang Nguema Mbasogo johti onnistunutta vallankaappausta - Macias pidätettiin  ja teloitettiin. Obiang nimitettiin presidentiksi lokakuussa 1979. Alussa Obiang hallitsi maata yhdessä sotilasneuvoston kanssa. Uusi perustuslaki saatiin aikaan YK:n myötävaikutuksella 15.08.1982. Sotilasneuvosto lakkautettiin ja Obiang valittiin uudelleen presidentiksi 7-vuotiskaudeksi. Vuoden 1989 vaaleissa Obiang voitti jälleen.

Helmikuun 1996 presidentinvaaleissa, joita pidettiin vilpillisinä ja joita ulkomaiset tarkkailijat arvostelivat, Obiang sai 98% äänivoiton. Myöhemmin Obiang nimitti uuden ministeriön, jossa oppositiolla oli vähäinen edustus.

Huolimatta siitä, että yksipuoluejärjestelmästä oli luovuttu,  presidentti Obiang ja hänen pieni avustajajoukkonsa ( omia perheen jäseniä ja oman etnisen ryhmän edustajia) pitivät todellista valtaa itsellään. Presidentti erotti ja nimitti itse ministerit, ratifioi sopimukset ja johti armeijaa. Hän nimitti kuvernöörit seitsemään maakuntaan. Vuoden 2000 alkuun mennessä presidentin PDGE-puolue oli vallannut kaikki hallituspaikat.