www.afrikkanet.fi

 

    
   
Ruanda: Historia 1962 - 1994
 		    
    Presidentti Gregoire Kayibanda ja hänen johtamansa parlamentti (PARMEHUTUlla enemmistö) johtivat Ruandaa seuraavat 10 vuotta. Presidentin ajatuksena oli rauhanomaisesti selvittää kansainvälisiä ongelmia ja kohottaa maansa niin sosiaalista kuin taloudellista elämää. Ruanda solmi suhteet kaikkiaan 43 maailman maahan.

Tavoitteisiin ei maan hallitus tahtonut päästä - maata alkoi vaivata tehottomuus ja korrptio. Heinäkuun 5. päivänä 1973 kenraali Juvenal Habyarimana (hutu) järjesti vallankaappukasen. Hän hajotti parlamentin ja kielsi kaikki poliittiset puolueet.

Presidentti Habyarimana muodosti 1975  perusti National Revolutionary Movement for Developmnet (MRND) puolueen. Hänen tarkoituksenaan oli edistää rauhan syntymistä, yhtenäisyyttä ja kansallista kehitystä.

MRND:n johdolla maassa järjestettiin joulukuussa 1978 vaaleja: uusi perustuslaki ja presidentinvaalit (kts. tarkemmin kohdasta "Vaalit"). Vuonna 1990 kansapainostuksesta presidentti muutti maan takaisin monipuoluedemokratiaksi.

Lokakuun 1. päivänä 1990 tutsit, jotka olivat maanpaossa, perustivat Rwanda Patriotic Front (RPF9 puolueen Ugandassa. He marssivat Ruandaan ja syrjäyttivät maan hallituksen. Kapinalliset (tutsit) syyttivät hallitusta demokratisoinnin ja 500 000 maanpaossa olevien tutsien ongelmien ratkaisemattomuudesta. Sisällissota oli valmis alkamaan ja sitä kesti vuoteen 1992. Aselepo saatiin aikaan Tansanian Arushassa 31.07.1992 ja Ruandassa aloitettiin poliittiset neuvottelut elokuussa 1992.

Kuitenkin kaikki ponnistelut olivat turhia, sillä 6.04.1994 lentokone, jossa olivat Ruandan presidentti Habyarimana ja Burundin presidentti, ammuttiin alas ja molemmat valtion päämiehet kuolivat. Tämä oli alku uusille taisteluille, joissa kohteena olivat tutsit ja heitä tukeneet hutut - arviolta 800 000 ihmistä surmattiin.

Tutsien kapinallisjoukot - Rwanda Patriotic Front levittäytyi läpi koko maan 14-päivän sisällsisodan aikana ja hajotti hutuhallituksen. ja sai kansanmurhan päättymään.  Kansanmurhasta huolimatta mikään ulkovaltio ei tullut tutsien avuksi.

Sisällisodan jälkimainingeissa arviolta 1.7 miljoonaa hutua pakeni maasta lähinnä naapuriin Zaireen (nyk. Kongon Demokraattinen tasavalta). Vaikka tutsikapinalliset muodostivat hallituksen, he suostuivat hutu-presidenttiin - Pasteur Bizimungu. Maan varapresidentiksi valittiin tutsien kapinallisjohtaja Paul Kagame..

    
       
    Lähteet:
1. Maantiede ja Löytöretket, I.K.Inha, WSOY 1912
2. U.S. Department of State, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/
3, World History at KMLA, http://www.zum.de/whkmla/index.html
4. Maailman maat ja liput, Kimmo Kiljunen, Otava 2000
5. Maapallo, Maantieteellinen tietokirja V, Otava 1926
6. A History of Africa, J.D.Fage, Routledge, 2002
7. Africa, A Biography of the Continent, John Reader, Peguin Books, 1998
 		    
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi