www.afrikkanet.fi

 

    
   
Sambia: Historia vuoteen 1900

 		    
    Nykyisen Sambian aluetta asuttivat metsästäjä-keräilijä-kansat jo 2000 vuotta sitten. Bantu-kieliä puhuvien kansojen muuttoaalto alueelle alkoi 1400-luvulla  - suurin tulva ajoittui 1500 - 1800 vuosisadoille. Tuolloin sinne muodostui useita voimakkaita päällikkö- ja kuningaskuntia: Chewa itään, Lozi länteen, Bemba ja Lunda pohjoiseen. Kaikki nämä kävivät kauppaa niin länteen Atlantin rannikolle tai itään swahilien kaupunkeihin Somaliaan. Kauppatavaroina olivat kupari, norsunluu, sarvikuonon sarvet ja orjat.
Itse alue ei juuri kiinnostanut eurooppalaisia ennen kuin vasta 1800-luvun lopulla.

Barotse (Lozi) kuningakunta

Nykyisen Sambian läntisessä osassa sijaitsi Barotsen tai Lozin bantuvaltio. Vuonna 1838 Sotho-heimo - nykyisen Lesothon alueelta - valtasi Lozin. Sothojen kuningas Sebitwane oli nimennyt kansansa lempivaimonsa nimen mukaan "Kololo". David Livinstone tapasi kuningas Sebitwanen vuonna 1851. Vuonna 1886 Lozin silloinen kuningas Lewanika salli Livinstonen perustaa alueelle lähetysaseman ja kouluja. Lozi-valtakunnassa on arvioitu olleen asukkaita noin 900 000. Vuosina 1890,1898, 1906 ja 1909 Lewanika teki useita myönnytyksiä monille tahoille, jotka lopulta päätyivät sopimukseen englantilaisen yhtiön British South Africa Companyn (BSAC) hyväksi.Yhtiö sai mm. luvan kaivostoiminnan harjoittamiseen. Kuitenkin Barotse säilytti tietynlaisen itsenäisyyden BSAC:n territoriona.

Vuonna 1900 British Africa Company alkoi nimittää aluetta nimellä Luoteis-Rhodesia ja vuonna 1911 liitti siihen koillisen Rhodesian. Näin syntynyt alue sai nimekseen Pohjois-Rhodesia.
 

 

    
       
    Lähteet
1. U.S. Department of State, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/
2. World History at KMLA, http://www.zum.de/whkmla/index.html
3. Maailman maat ja liput, Kimmo Kiljunen, Otava 2000
4. Maantiede ja löytöretket III ja  IV, I.K.Inha, WSOY, 1926
5. World Statesmen, http://www.worldstatesmen.org/
6. A History of Africa, J.D.Fage, Routledge, 2002		    
         
    Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi