Sambia: Historia 1900 - 1920 |
||||
|
Vuodesta 1888 lähtien
englantilaisen Cecil John Rhodesin yhtiön British South African
Company (BSAC) mielenkiinto Keski-Afrikkaa kohtaan oli saada kaivosoikeudet
paikallisilta heimopäälliköiltä yhtiölle. Rhodesin kunnianhimoisena tavoitteena oli tehdä Afrikka Hyväntoivonniemeltä Kairoon brittiläiseksi. Vaikka Sambiassa ei ollut suuria mineraalirikkauksia (ei vielä löydetty) niin alueen valtaus oli tärkeä - estettiin Portugalin vanhat vaateet alueeseen. BSAC onnistui saamaan sopimukset Sambian paikallisilta hallitsijoilta usein petoksen ja vilpin avulla. Ne hallitsijat - kuten Ngonien Mpezeni ja Kazembien Mwata - pakotettiin sopimuksiin voimaa käyttäen. BSAC ei ollut hyväntekeväisyysyhteisö - se oli voittoa tuottava liikeyritys, jonka sanottiin lopettavan paikallisten tyrannihallitsijoiden julmuudet ja orjuuden. Pian BSAC:lle kuitenkin selvisi, että merkittäviä tuloja ei kaivostoiminnasta saada. Tällöin määrättiin ns. mökkivero (Hut Tax), joka oli jokaisen afrikkalaisen miehen ( pubertetti-iästä lähtien) maksettava rahana. Vero sai aikaan kapinoita. Kieltäytyjien taloja poltettiin ja heitä vangittiin. Näillä verorahoilla rakennettiin sitten rautatie Viktorian putouksilta Katangaan (Zaire). Ihmisiä pakkosiirrettiin työskentelemään nälkäpalkalla Etelä-Afrikan ja Etelä-Rhodesian kaivoksilla. Vuonna 1923 yhtiön harjoittaman politiikan epämiellyttävyys sai lopun ja vallan otti Englannin siirtomaahallinto. Olot eivät kuitenkaan paljon muuttuneet. Voimaan tuli uusi passilaki ja maaomistusta rajoittava laki. Apartheid tuli valtaan ja valkoiset saivat suuria maa-aloja haltuunsa. Valkoisilla oli omat etuoikeutensa ja he pitivät hallituspaikat itsellään.
|
||||
|
|
||||
|
Lähteet 1. U.S. Department of State, http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/ 2. World History at KMLA, http://www.zum.de/whkmla/index.html 3. Maailman maat ja liput, Kimmo Kiljunen, Otava 2000 4. Maantiede ja löytöretket III ja IV, I.K.Inha, WSOY, 1926 5. World Statesmen, http://www.worldstatesmen.org/ 6. A History of Africa, J.D.Fage, Routledge, 2002 |
||||
| Jorma Sarsama, www.afrikkanet.fi | ||||