www.afrikkanet.fi

 

BSAC:n aikana alueelta oli saatu pieniä määriä kultaa ja kuparia. Nyt syvällä maan alla olevat mineraalilöydöt aikaansaivat suuria ulkomaisia investointeja alueelle. Kaivostointa keskittyi lähinnä kahdelle suurelle yhtiölle South African Anglo-American Corporation ja Roan Selection Trust. Kaivostoiminnan oikeudet olivat BSAC:llä ja yhtiö ansaitsikin niillä suuren omaisuuden royalteina - 83 miljoonaa puntaa vuoteen 1963 mennessä.

Kaivostoiminta tarvitsi suuret määrät työvoimaa ja ympäri Sambiaa työväkeä virtasi kuparivyöhykkeelle. Kun aikaisempi väestöpolitiikka oli tarkoituksella hajottanut kansaa, niin nyt kuparivyöhykkeellä vakituinen työväki kehitettiin uudeksi afrikkalaiseksi kaivosväeksi, joka työskenteli uudenaikaisessa työyhteisössä. Alueelta saatiin puhdistettua metallia jopa 800 000 tonnia/vuosi. Vaikka yhteys omaan heimoon säilyi, niin uusi tilanne teki ihmistä "kaivosmiehiä" - he eivät enää olleet esim. tongia tai bemboja..Vaikka siirtomaaviranomaiset korostivat edelleen paikallisten päälliköiden hallintoa, niin kuparivyöhykkeellä sitä ei ollut. Täällä tuotiin esiin valtion ajatusta "Yksi Sambia - yksi kansakunta".

Kaivostoiminnan johto ja kaikki merkittävät tehtävät olivat valkoisten hallussa - useimmat olivat tulleet Etelä-Afrikasta. Heidän myötään myös rasismi.

Vuonna 1935 kaivosmiehet järjestivät lakon  - syy epäoikeudenmukaiset verot. Samoin lakko järjestettiin vuonna 1940. Vuonna 1948 perustettiin ensimmäinen ammattiyhdistys - African Mineworkers Union. Onnistunut lakko vuonna 1955, joka kesti 58 päivää ja johon osallistuivat kaikki kaivosmiehet, päättyi heidän voittoonsa. Kaivosyhtiöt aloittivat nyt - tosin hitaasti - siirtämään myös johtotehtäviä afrikkalaisille.