www.afrikkanet.fi

 

Vuoden 1964 tammikuussa pidettiin Sambian ensimmäiset yleiset vaalit, jossa UNIP-puolue voitti ja Kenneth Kaundasta tuli pääministeri. Siiten keskiyöllä 28.10.1964 Sambiasta tuli itsenäinen tasavalta ja Kenneth Kaundasta maan ensimmäinen presidentti.

Maa sai uuden perustuslain 25.08.1973, jossa kumottiin vuoden 1964 perustuslaki. Uusi perustuslaki ja vaalit joulukuussa 1973 tekivät maasta yksi-puolue-demokratian. Vuoden 1973 perustuslaki merkitsi vahvaa presidenttiyttä ja yksikamarista parlamenttia. Maan ainoaksi lailliseksi puolueeksi tuli United National Independence Party (UNIP).

Itsenäistyessään Sambialla oli merkittävät tulolähteet kaivostoiminnasta, mutta vain vähän omaa koulutettua henkilöstöä hoitamaan maan hallintoa ja taloutta. Kolme naapuria - Etelä-Rhodesia ja Portugalin siirtomaat Mosambique ja Angola - säilyivät valkoisten hallinnassa. Sambian  sympatiat kohdistuivat naapurimaiden oppositioon: Union for Total Liberation of Angola (UNITA), Zimbabwe African People's Union (ZAPU), African National Congress of South Africa (ANC) ja South-Africa People's Organozation (SWAPO).

Konfliktit Rhodesian kanssa johtivat maiden rajojen sulkemiseen ja se myötä Sambian vaikeuksiin liikenteen ja energian suhteen. Kuitenkin Kariban vesivoimala takasi maalle välttämättömän sähkön tarpeen. Rautatie, joka rakennettiin Kiinan avustuksella, Tansanian Dar es Salaamiin takasi Sambian viennin pääsyn maailman markkinoille.

1970-luvun lopulla Mosambique ja Angola itsenäistyivät ja Zimbabwe vuonna 1979. Ongelmat eivät kuitenkaan poistuneet Sambiasta. Itsenäistyneissä entisissä Portugalin siirtomaissa alkaneet sisällissodat aikaansaivat suuret pakolaisvirrat Sambiaan ja Sambian oma vienti ulkomaille vaikeutui. Sambia on sisämaa ja yhteydet valtameriin kulkee naapurimaiden kautta. Benguele-rautatie, joka kulkee Angolan kautta, oli pois käytöstä 1970-luvun loppuun asti.

Kuparin maailmanmarkkinahinta laski 1970-luvun puolivälissä ja se aiheutti Sambialle suuria vaikeuksia.